Perusajatuksia Euroopan liittovaltiosta

5
(3)

Lähetä kuva: Välimeri | © 8926 Pixabayssa

rakenne

Näiden ajatusten lähtökohtana on, että me kaikki haluamme ja saavutamme Euroopan liittovaltion yhdistymisen. Käytän ajatuksissani Saksan liittotasavallan poliittisia rakenteita ymmärtämään paremmin, ilman että haluan välttämättä siirtää niitä tulevan Eurooppamme koko kansalliselle alueelle.

Jokaisen sosiaalisen rinnakkaiselon perusta on yhteisö, joka puolestaan ​​koostuu yksilöistä, kumppanuuksista, perheistä ja yhdistyksistä. Tällä tasolla yhteiskunnan poliittinen tahto niputetaan ensimmäistä kertaa ja saa itsenäisen ilmaisunsa kunnanvaltuuston vaaleissa. Poliittisen tahtonsa toteuttamiseksi hänet asetetaan hallintoon, jota johtaa vastuullisesti pormestari. Toisaalta suuremmat kunnat voidaan jakaa omiin piiriin ja toisaalta niille voidaan antaa myös vapaus muodostaa piiri ilman, että jakoperiaatetta horjutetaan tai edes kyseenalaistetaan. 

Useaa kuntaa yhdistyy piiriin, joka koordinoi ylikuntien tehtäviä ja toimintoja tai ottaa tehtäviä, joita yksittäisen kunnan olisi vaikea tai mahdoton hoitaa (subsidiariteetti). Tällä tasolla on myös piirivaltuusto, joka puolestaan ​​tiivistää asianomaisten kuntien poliittisen tahdon, sekä piirivalvoja, joka vastaa tarvittavan hallintokoneiston toteuttamisesta.

Useat piirit yhdistetään liittovaltioiksi, ja ne saavat lisää poliittista päätöksentekoa osavaltion parlamentin kanssa. Valtionhallituksen ja sen ministeriöiden kanssa tällä tasolla on myös oma hallintokoneisto, joka toimii alueiden ja kaupunkialueiden edun mukaisesti ja toimii tarvittaessa myös toissijaisesti.

Useat liittovaltiot yhdistyvät liittovaltioksi, joka puolestaan ​​tiivistää tämän tason poliittisen tahdon ja toteuttaa sitä vastaavan hallitus- ja hallintokoneiston kautta. Perinteisesti tällä päätöksentekotasolla voi olla jo useampi kuin yksi eduskunta, jotta voitaisiin paremmin ottaa huomioon toistensa etujen ja toissijaisten velvollisuuksien tasapainottamisen monimutkaisuus ja taata rakenteille enemmän sananvaltaa etukäteen. .

Useat näistä liittovaltioista löytyvät lopulta "Euroopan liittovaltiosta", jota pitäisi edelleenkin kutsua Euroopan unioniksi tai jopa Euroopan yhdysvalloiksi jo pelkästään selvyyden vuoksi. Termi "eurooppalainen liitto" ei olisi tässä yhteydessä sopiva, koska se tarkoittaisi virheellisesti valtioiden liittoa.

tehtävien jako

Liittovaltioperiaatteen ja toissijaisuusperiaatteen vuoksi tehtävät ja vastuut säilyvät kansalaisia ​​mahdollisimman lähellä olevalla tasolla; lukuun ottamatta valtion monopolia voimankäytössä ja yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on löydettävä välttämättä ja yksinomaan Euroopan tasolla. Ja jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan käsitettä otetaan hieman laajemmin, niin yksittäiset valtiot vapautetaan yhtäkkiä ulko-, puolustus- ja kehityspolitiikan velvoitteista. Tämä yksin voi olla taloudellinen vapautus yksittäisille valtioille.

Yhteiseen valuuttaan euroon sidottu rahoituspolitiikka olisi myös pääosin Euroopan tason käsissä. Ja Euroopan kauppapolitiikkaa voitaisiin myös hallita paremmin tällä tasolla. Oikeus- ja ympäristöpolitiikasta puhumattakaan.

Ei pelkästään unionin silloisen muodollisen kansalaisuuden, vaan myös keskinäisen solidaarisuuden ja sen vuoksi, että me unionin kansalaiset olemme kaikki yhdessä Euroopan suvereeni, kaikille unionin kansalaisille on oltava sitova vähimmäissuojan vaatimus sosiaalialalla. käytäntö. Tämä tarkoittaa, että myös sosiaalipolitiikan on oltava pitkälti Euroopan tason vastuulla.

Tämä ei kuitenkaan saa johtaa "siirtoliittoon" tai yleiseen "valtion taloudelliseen tasoittamiseen"! Koska tämä ei ainoastaan ​​tuhoaisi Euroopan liittovaltiota heti alusta, vaan myös väistämättä demokratian, vapauden ja rauhan!

Mutta päinvastoin! Liittovaltion mallia on hallinnoitava ja otettava huomioon kaikessa monimutkaisuudessaan ja joustavuudessaan. Ympäristömme, taloutemme ja yhteiskunnamme muuttuvat jatkuvasti, ja sitä on jatkuvasti torjuttava rakenteellisesti. Ei vain kansallisvaltiomme, vaan myös sosiaali- ja rakennepolitiikkamme ovat enemmän kuin toissapäivänä - ja tätä aivan liian kauan!

Haluaisin käyttää seuraavaa esimerkkiä kuvaamaan rakenteellisen joustavuuden etua Euroopan liittovaltiomme tulevaisuudelle.

Rakenteellinen joustavuus

Otetaan paikkakunta A1 piirissä B1. Infrastruktuurin kannalta tämä on erittäin hyvät yhteydet C-kaupunkiin ja hyötyy myös B1-infrastruktuurista. Väestö ei kasva vain tasaisesti, vaan myös talous kukoistaa. Hyvät ostos- ja kulttuurimahdollisuudet ovat asukkaiden ulottuvilla. B1 takaa opiskelijoille pääsyn toisen asteen koulutukseen ja C yliopistokoulutukseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi hiljattain uimahallin rakentamisen, josta hyötyvät myös naapurikunnat.

Piirin C2 kunta B2 joutui sulkemaan viimeisen päiväkodin, eikä siellä ole ollut leipuria pitkään aikaan. Myös nykyaikainen internetyhteys ja maantien kunnostus ylittävät C2:n budjetin. Ja yhteinen jätevedenpuhdistamo B3:n kanssa on kannattamaton. Ne, jotka voivat lähteä B2:sta. Tilanne on samanlainen B3:n kanssa.

Maailma on kehittynyt B2:n kustannuksella, kunnallis- ja piirivaltuusto ei voi saada aikaan muutosta parhaalla mahdollisella tavalla. Osavaltio, liittohallitus ja Eurooppa näkivät B2:n siirtotarpeet vuosikymmeniä. Kysymys: Elä menneisyyttä vai muokkaa tulevaisuutta?!

Tutkimus osoittaa, että B2, B3 ja B5 yhdistelmä ei tuota ratkaisevia etuja.

Päätös tehdään seuraavasti: piirit C2 ja B1 yhdistyvät, jolloin kunnista B2, B3 ja B5 luovutaan ja ne rakennetaan uudelleen tulevaisuudessa. Heidän kansalaisensa löytävät uuden kodin ympäröivistä yhteisöistä, kuten A1 ja myös C.

Tämän rakenteellisen joustavuuden on tultava itsestään selväksi piiritasolle asti, eikä se saa rajoittua liittovaltioihin tai edes liittovaltioihin.

Alunperin suunniteltu BeNeLuxin fuusio pitäisi vihdoin saada päätökseen 70 vuoden kuluttua, Länsi-Balkanin liittovaltiona EU:ssa pitäisi olla mahdollisuus eikä edes Saksan liittotasavalta tarvitse liittovaltioita kuten esim. B. Berliini tai Saarland!

Haluammeko elää menneisyydessä vai muokata tulevaisuuttamme?! Euroopan liittovaltio olisi lupaava ratkaisu!

"Niin kauan kuin kansakunnat elävät erillään, tulee olemaan riitoja, jotka voidaan ratkaista vain asein."

Helmuth von Moltke vanhempi, Moltken sotatyöt, Sotatunteja (1911, osa 1: 3)

Kuinka hyödyllinen tämä viesti oli?

Klikkaa tähtiä arvioidaksesi julkaisun!

Keskimääräinen luokitus 5 / 5. Arvostelujen määrä: 3

Ei arvosteluja vielä.

Olen pahoillani, ettei postauksesta ollut sinulle hyötyä!

Anna minun parantaa tätä viestiä!

Miten voin parantaa tätä viestiä?

Katselukerrat: 11 | Tänään: 1 | Lasketaan 22.10.2023 alkaen

Jaa: