Lähetä kuva: mielenosoittajat | © Pixabay
Pelkästään se tosiasia, että ihmiset, joiden sanotaan keksineen demokratian, asuivat Kaakkois-Euroopassa muutama vuosituhat sitten, ei tee Euroopan nykyisistä asukkaista demokraateja.
Lisäksi on huomattava, että "demokratia" Euroopassa viimeisten kahden vuosituhannen aikana on ollut melkoinen poikkeus, ja lähemmin tarkasteltuna tämän päivän Euroopan demokratiat voivat antaa vaikutelman, että niiden asukkaat ovat itse asiassa vain "ostettuja" demokraatteja.
Tämä näkemys voidaan saavuttaa ottamalla huomioon seuraavat seikat:
- Euroopan taloudellinen suorituskyky ja siten vauraus perustuu edelleen suurelta osin muiden ihmisten tai tulevien sukupolvien hyväksikäyttöön.
- "Hankittua" varallisuutta ei käytetä Euroopan ja koko maailman kehityksen parantamiseen, vaan "vaurauden keräämiseen", joka on ainutlaatuinen maailmassa.
- Eurooppalaiset (7 % maailman väestöstä) saavat myös noin puolet maailman sosiaalimenoista.
- Muita tarpeellisia valtion tehtäviä laiminlyödään (esim. koulutus ja infrastruktuuri) tai siirretään muihin Euroopan ulkopuolisiin maihin (esim. puolustus).
Siksi on perusteltua olettaa, että Euroopan demokratiat toimivat näissä olosuhteissa varsin hyvin; eli jatkuvasti kasvavan elinkaaren ja laadun sekä jatkuvasti vähenevien yhteisten tehtävien ja velvoitteiden myötä.
Voidaan kuitenkin myös havaita, että kun Euroopassa ilmaantuu vaikeuksia, esim. B. mahdollinen tulon tai vaurauden menetys, itse demokratia asetetaan aina kyseenalaiseksi.
Ja viime aikoina on tullut pelottavaa, kuinka nopeasti eurooppalaiset muuttuvat välinpitämättömiksi yleismaailmallisia ihmisoikeuksia ja eurooppalaisia kansalaisoikeuksia kohtaan heti, kun he pelkäävät, että eurooppalaiset naapurit joutuvat huijatuksi tai mikä vielä pahempaa, että muut ihmiset haluaisivat osallistua Euroopan vaurauteen.
Joten herää kysymys, kykenemmekö me eurooppalaiset ylipäätään demokratiaan vai olemmeko vain ostettuja demokraatteja?