Jotta voit keskustella foorumeilla, sinun on oltava kirjautuneena sisään. Käytä joko IndieWebia (Web-sisäänkirjautuminen) tai voit pyytää minulta tätä blogia (E-Mail) rekisteröityä. Molemmissa tapauksissa käyt sitten rekisteröintiprosessin läpi.

Ole hyvä postausten ja aiheiden luomiseen.

Euroopan uusi perustuslaki vai kauaskantoisia muutoksia olemassa oleviin sopimuksiin?

(6. syyskuuta 2020)

Euroopan uusi perustuslaki vai kauaskantoisia muutoksia olemassa oleviin sopimuksiin? Euroopan kriisiparadoksi: integraation moottori tai "teknokratian vetovoima".

Poliittiset edellytykset perustavanlaatuisten uudistusten toteuttamiselle EU:ssa vaikuttavat tällä hetkellä epäsuotuisilta. Arvostan sitäkin enemmän kaikkia eurooppalaisten federalistien ja kansalaisyhteiskunnan aloitteita tämän prosessin (uudelleen) käynnistämiseksi.

Minun on tärkeää muistaa, että eurooppalaisen perustuslakisopimuksen hanke oli jo pitkällä vuonna 2004. 29. lokakuuta 2004 Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet allekirjoittivat Roomassa sopimuksen Euroopan perustuslaista. Siinä tehtiin yhteenveto aiemmista eurooppalaisista sopimuksista ja lisättiin uusia elementtejä. Euroopan unionin jäsenvaltioiden on ratifioitava perustuslaki 1 mennessä. Asianomaisten kansallisten määräysten mukaan tämä tehtiin joko parlamenteissa tai kansanäänestyksellä. Saksassa tämä tapahtui tarvittavalla perustuslakia muuttavalla kahden kolmasosan enemmistöllä sekä Bundestagissa että Bundesratissa.
Ranskassa ja Alankomaissa väestö hylkäsi perustuslain kansanäänestyksessä. Tämän seurauksena EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet keskeyttivät ratifiointiprosessin kesäkuussa 2005 toistaiseksi.
Pitkien neuvottelujen jälkeen Saksan puheenjohtajakaudella vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla valtion- ja hallitusten päämiehet sopivat Brysselissä kesäkuussa 2007 uudistussopimuksesta, Lissabonin sopimuksesta, joka tuli voimaan 1 ja sisältää olennaisen perustuslain osia.

Myöhemmin alkaneet kriisit - eurokriisi, Ukrainan kriisi, pakolaiskriisi, brexit-kriisi ja koronakriisi - ovat samanaikaisesti käynnistäneet kauaskantoisen demokratia- ja luottamuskriisin monien kansalaisten keskuudessa 2000-luvun puolivälistä lähtien.

Kaikki toimielinuudistukset, joita voitaisiin käyttää EU:n olemassa olevien puutteiden ja puutteiden pysyvään parantamiseen ja jotka edellyttävät olemassa olevien perussopimusten muuttamista, näyttävät olevan poliittisesti tukossa.
Professori Edgar Grange kuvasi tilannetta ytimekkäästi luennolla 2018 "Uusi Eurooppa ja sen kriisit, ulospääsy päätöksenteon ansoista".
https://www.pw-portal.de/die-krise-der-europaeischen-union/40796-das-neue-europa-und-seine-krisen

EU-komissio julkaisi vuonna 2017 valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta sekä muita pohdintakirjoja sosiaalisesta ulottuvuudesta, talous- ja rahaliiton syvenemisestä, EU:n talouden tulevaisuudesta, puolustuksesta ja globalisaatiosta.
https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/new-push-european-democracy/conference-future-europe_en

Hän halusi käynnistää "laajan keskustelun", joka "sisältää koko maanosan, mukaan lukien Euroopan parlamentin, kansalliset parlamentit, alueet ja kunnat sekä koko kansalaisyhteiskunnan" (EU Commission 2017, s. 3).

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio julkistivat vuoden 2019 lopussa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin, jossa muotoillaan uusia vastauksia eurooppalaisen demokratian tulevaisuuteen seuraavan kahden vuoden aikana ja hahmotellaan Euroopan yhdentymisen seuraavat askeleet. Parlamentti haluaa, että EU:n prioriteettien asettamiseen osallistuvat kaikentahoiset kansalaiset, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja sidosryhmät Euroopan, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Kansalaisten huolenaiheiden mukaisesti tämä tapahtuu "alhaalta ylöspäin suuntautuvan, avoimen, osallistavan, osallistuvan ja tasapainoisen lähestymistavan mukaisesti".

Näin keskeinen keskusteluprosessi ei ole toistaiseksi ilmeisesti oikein lähtenyt käyntiin - myös koronakriisin vuoksi.

Politisoitumisen ja poliittisen sotkeutumisen ansa.
Kuten Edgar Grange ytimekkäästi kuvaili, Euroopan yhdentymisprosessia eivät estä pelkästään jäsenvaltioiden väliset eturistiriidat, vaan myös demokratiakriisin ja EU:n toimielimiin kohdistuvan luottamuksen kriisin seuraukset.
Yksi ilmentymä tästä luottamuksen menetyksestä on uusien euroskeptisten poliittisten liikkeiden ja puolueiden vahvistuminen, mutta myös puolueiden sisäisten konfliktien lisääntyminen eurooppalaisissa puolueissa.
Tämä politisoituminen ei kuitenkaan ole laajentanut poliittisten päättäjien päätöksenteon liikkumavaraa, vaan rajoittanut sitä yhä enemmän: Euroopan politiikka oli ja on pudonnut "politisoitumisen ansaan":
Mikä tahansa uusi sopimusuudistus uhkasi - ja uhkaa edelleen - epäonnistua äänestäjien veto-oikeuden vuoksi (etenkin kansallisissa kansanäänestyksessä), kuten vuoden 2005 perustuslakisopimuksen tapauksessa. Näistä syistä EU:n komission esittämät uudistusskenaariot eivät suunnittele muutoksia olemassa oleviin sopimuksiin. Toimikunnan tavoitteena oli EU:n uudistaminen ilman EU-aiheen politisoimista jäsenmaissa.
Silti Eurooppa - juuri tällaisten poliittisten saartojen takia - on muuttunut perusteellisesti viime vuosina. Kuten Edgar Grange kuvailee, kriisien ja niiden seurausten aiheuttama toimintapaine ei yksinkertaisesti antanut mitään tehdä.
Kriisit ovat toistuvasti pakottaneet EU:n toimielimet ja jäsenvaltioiden hallitukset tekemään kauaskantoisia päätöksiä ja toimielinuudistuksia, joilla on kauaskantoisia seurauksia. Mutta koska polku sopimusuudistuksiin on poliittisesti tukossa, Eurooppa on kehittynyt eri tavalla, se on jäänyt "teknokratian hinaukseen" (Habermas 2013).
Mutta nimenomaan erilaiset kriisinhallintapolitiikat ja niiden aiheuttamat mullistukset käynnistivät EU:n asteittaisen, epävirallisen rakenneuudistuksen, joka on muuttanut sen perusteellisesti ja muuttaa sitä jatkossakin.
Tätä kuvataan usein eurooppalaiseksi kriisiparadoksiksi: tämän mukaan Eurooppa-hanke ei heikentäisi kriisien vaikutuksesta, vaan nousi jokaisesta vahvempana.
Erityisesti sopimusten suunnitteluvirheet ovat toistuvasti olleet syynä uusiin integraatiovaiheisiin. Paras esimerkki tästä on viimeisin EU:n neuvoston huippukokous, jossa tehtiin perustavanlaatuisia sopimuksia EU:n monivuotisesta budjetista ja "Coranan jälleenrakennusrahaston" erityisvaroista ja niiden rahoituksesta.

Kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen.
Suuret Eurooppa-myönteiset ja Euroopan laajuiset kansalaisliikkeet, kuten Europa Union ja eurooppalaiset federalistit, eivät kuitenkaan ole jääneet kiinni tähän "politisoitumisen ja poliittisen sotkeutumisen ansaan", eivätkä ne estety työskentelemästä laajasti liittovaltion tavoitteensa eteen. ja yhtenäinen integroitu perustuslaki - ei myöskään synnyttää motivaation puutetta ylhäältä alhaalta tulevan toiminnan kautta kansalaisyhteiskunnasta. (Habermas 2011, "Euroopan perustuslaista" s. 128)

Minusta ei ole mitään järkeä aloittaa alusta.
Pikemminkin on järkevää ottaa keskustelun pohjaksi vuonna 2004 neuvoteltu perustuslakiluonnos ja laajentaa sitä koskemaan vuonna 2020 voimassa olevaa "yhteisön säännöstöä".
Tämä tulisi päivittää useissa kriiseissä löydetyillä ratkaisuilla ja avata tulevalle kehitykselle.

Perustuslakiluonnos on jaettu nykyaikaisella tavalla johdanto-osaan, osa I. Periaatteet, osa II. Perusoikeuskirja, osa III. yksittäiset politiikanalat ja IV osa siirtymä- ja loppumääräykset ja pöytäkirjat.

Perustuslain ensimmäisessä osassa säädettiin Euroopan unionin periaatteet määritelmin, unionin tavoitteet, toimivaltuudet, poliittiset elimet ja symbolit sekä rahoituksen periaatteet sekä unioniin liittymisen ja eroamisen säännökset.

Toisessa osassa määriteltiin Euroopan unionin kansalaisten perusoikeudet, jotka perustuvat Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Aiempien sopimusten säännöt oli tarkoitus korvata perustuslakisopimuksen kolmannella osalla, jossa valmistelukunta uuden sisällön lisäämisen lisäksi myös muokkasi ja rakensi uudelleen olemassa olevia kohtia tekstin ymmärtämiseksi. Tämä osa sääntelee ensisijaisesti prosesseja ja osassa I esitettyjen periaatteiden yksityiskohtia. Tässä suhteessa osa III olisi ollut ratkaiseva EU:n päivittäisen käytännön kannalta.

Perustuslakisopimuksen osassa IV säänneltiin siirtymä- ja loppumääräyksiä, kuten tulevien perustuslain muutosten menettelyä.

Perustuslain tekstiä seuraavat XNUMX pöytäkirjaa oli nimenomaisesti tarkoitettu perustuslain osaksi, ja ne sisälsivät muun muassa tärkeitä toissijaisuusperiaatteen takaavia säännöksiä, kuten kansallisten parlamenttien toiminta- ja vastustusoikeudet tai valtakysymykset, kuten äänten jakautumisena neuvostossa ja parlamentissa.

Minusta nämä lähestymistavat "alhaalta" pitäisi ottaa uudelleen esille.
Uuden perustuslakiluonnoksen laajan kattavuuden ja aiheiden laajan kirjon vuoksi tämä ei kuitenkaan ole "triviaalia" sisäistä kovaa työtä, eikä sitä tule ilmaista vain yleisillä poliittisilla lauseilla.
Tämä työ vaatii jonkin verran kapasiteettia ja vaatii kaikkien eurooppalaisten federalistien yhteistyötä ja ulkopuolisten tahojen tukea.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/DE/ALL/?uri=OJ:C:2004:310:TOC

Tämän yhteistyön tulosten avulla pystyisimme antamaan jäsennellyt, kohdennettuja ja tuottavia panoksia tuleviin Euroopan tulevaisuutta käsitteleviin konferensseihin ja samalla mainostaa huolemme eurooppalaisesta liittovaltiosta, jolla on yhtenäinen integroitu perustuslaki.

Heinrich Kümmerle reagoi tähän viestiin.
Heinrich Kümmerle

(11. syyskuuta 2020)

Perusteltu foorumin panos Peter schulze 6.9 alkaen. 20 Kokoan kaksi olennaista lausuntoa:

  • Toisaalta Schulze vetoaa yhtenäiseen liittovaltion perustuslakiin perustuvan eurooppalaisen liittovaltion puolesta. Tätä tarkoitusta varten hänellä on varmasti takanaan Euroopan yhdentymisen tärkeimmät liikkeet ja kannattajat. Olemme kauan sitten jättäneet taaksemme "isänmaiden Euroopan", joka perustuu sopimuksilla säänneltyihin sisämarkkinoihin.
  • Toiseksi Schulze vetoaa – kuten ymmärrän joitakin hänen lausuntojaan – Eurooppa-hanketta kaikkialla, missä on mahdollisuus uudistua ja edistyä. Hän kirjoittaa: "En usko, että on järkevää aloittaa tyhjästä (Euroopan perustuslaista)." Hän jatkaa, että kriisit eivät ole heikentäneet Eurooppa-hanketta, vaan se on myös vahvistunut, ja kirjoittaa yhdestä "hiipivästä epävirallisesta asiasta". "EU:n rakenneuudistus.

En pysty vastaamaan kysymykseen, voidaanko yksittäisten vaiheiden järjestykselle olla tarkkaa aikataulua – jossain määrin tarkkaa reseptiä eurooppalaisen liittovaltion saavuttamiseksi. Olen esittänyt tämän kysymyksen useaan otteeseen Euroopan tulevaisuutta koskevissa tapahtumissa ja keskusteluissa ja saanut erilaisia ​​vastauksia. Pohjimmiltaan kyse on mahdollisuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta, oikeasta sanasta oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. SEU-sopimuksen 2 artiklassa mainittu tavoiteEuroopan kansojen yhä tiiviimmän liiton toteutuminen' toteutuu käytännöllisin askelin, joskus jopa odottamatta.

On tärkeää, että integraatioprosessia ei saa antaa nukuttaa, olla tyytyväinen saavutettuun tilaan, kuten viime vuosina on näyttänyt tapahtuneen. Erilaisia ​​kriisejä ja myös puheita Emmanuel Macron ovat antaneet sysäyksen. Minulla on suuria toiveita myöhemmin tänä vuonna järjestettävän Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin suhteen. Tehdäänkö siellä aloitteita EU-parlamentin osallistumismahdollisuuksien laajentamiseksi, esimerkiksi antamalla aloiteoikeus lainsäädännössä? Onko mitään sysäystä tehdä Euroopan unionin päätöksentekoprosesseista avoimempia kansalaisten kannalta esimerkiksi neuvostossa, joka on toistaiseksi kokoontunut suljettujen ovien takana?

Jo ennen perustuslakihankkeen aloittamista on olemassa useita vaihtoehtoja Euroopan yhdentymisprosessin edistämiseksi. Lähestymistavat ovat niin poliittisesti ja ohjelmallisesti kuin EU:n rakenteiden alueella. Schulze viittaa viimeisimmän neuvoston huippukokouksen tuloksiin. Osana Koronan jälleenrakennusrahastoa ja monivuotista rahoituskehystä EU ei ainoastaan ​​käytä suuria rahoitussummia, vaan sillä pitäisi olla myös omat tulolähteet (esim. muoviveron kautta). Mikä voisi olla selvempää kuin pitkään keskusteltu EU:n valtiovarainministerin virkaan asettaminen? Mikä voisi olla selvempää kuin käyttää näitä sijoitusrahastoja yhtenäisen rahoitus- ja talouspolitiikan edistämiseen, josta on keskusteltu euron käyttöönoton jälkeen? Koronaviruksen seurauksista selviytymiseksi jäsenmaille tarjotaan lainoja muun muassa työttömyyden torjuntaan. Mikä voisi olla selvempää kuin siirtyä pysyvään työttömyyden suojajärjestelmään?

Yhdysvalloissa tämän vuoden marraskuun 3. päivänä järjestettävät vaalit voivat – jos nykyinen presidentti valitaan uudelleen – saada EU:n kehittämään yhtenäisen eurooppalaisen ulkopolitiikan hyvin nopeasti, sillä muuten on olemassa vaara, että Donald Trumpin epämääräinen toiminta johtaa epäilyttävät pakot Venäjälle ja Kiinaan ohjaamista vastaan.

Morian pakolaisleirin tulipalo ja tuhoutuminen Kreikan Lesboksen saarella osoittaa elävästi EU:n pakolais- ja turvapaikkapolitiikan epäonnistumisen. Maakuntalehden Heilbronner Voicen raportti 10.9. otsikkona: "Katastrofi ilmoituksella". Sanomalehden EU-kirjeenvaihtaja mainitsee kommentissaan Rossin ja Reiterin: "Jokaisen, joka etsii syyllistä, tulisi myös nimetä heidät: kylmäverinen, jolla unionin itäosien hallitukset käyttivät pakolaisia ​​varoittamaan maan islamisoitumisesta. Länsi esti kaikkien solidaarisuusratkaisun. Siellä syylliset istuvat" (Detlef Drewes: "Symboli", Voice of Heilbronnin, 10.9.20. syyskuuta 30.9). Tämä on varmasti totta; Useat Itä-Euroopan jäsenvaltiot hylkäsivät kehotuksen osoittaa empatiaa kärsineitä ihmisiä kohtaan ja solidaarisuutta kärsineitä Välimeren maita kohtaan nationalistisista ja ideologisista syistä. Mutta myös muut EU-maat ovat sopineet Dublinin säännöistä hyvin ja pitkään. Toimitusaika on XNUMX. esittelevät kauan odotetut ehdotuksensa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta. Luoko tämä mahdollisuuden syventää Euroopan yhdentymistä?

On järkevää keskustella eurooppalaisen valtion liittovaltion perustuslain tarpeesta. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että "eurooppalaisille ratkaisuille" on olemassa muitakin työskentelyalueita perustuslakihankkeen lisäksi. Vaara, että EU:n perustuslaki voi epäonnistua uudelleen yhden tai useamman jäsenvaltion kansalaisten "ei" vuoksi Peter schulze osoitettu. Tämä olisi katastrofi Eurooppa-hankkeelle.

Andrew Duff veti minut eilen viestiinsä"Viisi kirurgista iskua Euroopan unionin perussopimuksiin", jonka hän julkaisi European Papersissa 11. huhtikuuta 2023. 

Andrew Duff on edelleen yksi tärkeimmistä inspiraation lähteistä Euroopassa, mutta valitettavasti ei halua osallistua suoraan keskusteluun täällä. Mutta hän haluaa huomauttaa, että voit kommentoida hänen viestiään. Olet erittäin tervetullut tekemään tämän täällä.

Olen samaa mieltä Duffin kielteisestä näkemyksestä siitä, että nykyiset eurooppalaiset päätöksentekijät eivät tee mitään tai tee vain vähän. "Parlamentin lisäksi valmistelukuntaa ei ole valmisteltu virallisesti." Tai jopa "Mutta vaikka parlamentilla on hyvin oikeudet viedä neuvosto Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen laiminlyönnistä, se ei tee niin."

Kuten olen kirjoittanut muualla, Angela Merkel und Emmanuel Macron olla Ursula von der Leyen nousi presidentiksi juuri tästä syystä, jotta Eurooppa ei jatkaisi kehitystä eurooppalaisen liittovaltion suuntaan -- vdL on tae pysähtymiselle ja taantumiselle, sekä kauniisti pakattuna että föönillä, juuri niin kuin useimmat eurooppalaiset rakastan sitä. Ja nykyinen Saksan hallitus, jonka päättäjät ovat kaikki Merkel-dynastiasta, ei tee mitään yhtenäisen Euroopan suuntaan paitsi halpoja ilmoituksia - kuka muuten sahaa omaa haaraansa?

Koska perustuslakisopimusta ei tule, Duff ehdottaa ainakin "joidenkin keskeisten artiklojen muuttamista EU:n demokraattisen legitiimiyden vahvistamiseksi, sen päätöksenteon ketteryyden lisäämiseksi ja sen toimintakyvyn parantamiseksi".

Tältä osin hän ehdottaa muutoksia vaalilakiin, päätöksentekoon ("Jos unionin kaltaista syntymässä olevaa demokraattista valtiota halutaan hallita hyvin, perustuslain muutos tulisi hyväksyä normaalina ja todellakin säännöllisenä tapahtumana." Passerelle-sääntely ja uusi toimivallanjako EU:n sisällä.

Uutta minulle on se, että hän yhdistää poliittisesti täysin kyseenalaiset "etuoikeutetut kumppanuudet" - mitä ne ovatkaan - "Affiliate-jäsenyys" - luultavasti eräänlaisena takaovena Isoon-Britanniaan?! 

Andrew DuffKaikki ehdotukset tulevat pitkäaikaisen ja erittäin kokeneen EU-parlamentaarikon takomalta, ja ne ovat luultavasti vain asiantuntijoiden kokonaisvaltaisesti ymmärrettävissä tai edes arvioitavissa.

Henkilökohtaisesti olen edelleen sitä mieltä, että perustuslakisopimus on ainoa oikea ratkaisu ja että jatkuva sopimusten puuhailu on vain ammattipolitiikan, virkamiesten ja neuvoa-antavan henkilöstön työpaikkoja luova toimenpide. Mutta myönnetään mielellään, parempi se kuin ei edistymistä Euroopassa ollenkaan!

"Affiliate-jäsenyys" on mielestäni jännittävä idea. 
 
EU tarvitsee pikaisesti porrastetun järjestelmän. Muuten ne eivät hyväksy Länsi-Balkanin valtioita kohtuullisessa ajassa, eivätkä myöskään Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa. Ja takaovi Britannialle? Miksi ei. Mielestäni on ratkaisevan tärkeää, että ydin etenee ja luo uutta integraatiosyvyyttä. Jos tämä onnistuu, syntyy uusi gravitaatiovoima, joka on puuttunut pitkään.
 
Yksittäisten sopimusehtojen uudistaminen? Yhtä vaikeaa kuin yleissopimus. Joten miksi ei pelkkä vuosikongressi. 
 
Olisi tärkeää, että ydin löytää itsensä ensin. Missä Italia on? Onko tasavalta siirtymässä kohti autoritaarista presidenttijärjestelmää? Mitä tulee Ranskaan Macronin jälkeen? Ja voiko Saksa edelleen muodostaa yhteyden Eurooppaan ydinvoiman käytöstä poistamisen jälkeen? Koska se kulkee täällä pasianssina.
 
Nämä havainnot ja kommentit pähkinänkuoressa. 
Heinrich Kümmerle reagoi tähän viestiin.
Heinrich Kümmerle

Espanjan federalisteilla on VI. UEF ESP:n kongressi Bilbaossa 3. ja 4. maaliskuuta 2023 hyväksyi seuraavan päätöslauselman. Tämän teki tänään Alejandro Peinado Garcia lähetetty tiedoksi kaikille UEF-liitoille. Uskon, että tämä päätöslauselma sopii varsin hyvin tähän keskusteluun.

EUROOPAN UNIONIN TÄYTYY OLLA LIITTOOMAISEMPI

3. ja 4. maaliskuuta 2023 Bilbaossa pidettiin UEF Espanjan IV kongressi ja yleiskokous, jossa joukko Euroopan kansalaisia ​​muisteli Haagissa vuonna 75 pidetyn Euroopan kongressin 1948. vuosipäivää, vain kolme vuotta sen päättymisen jälkeen. Haagin kongressi kutsuttiin koolle kansalaisyhteiskunnan federalististen ryhmien aloitteesta, ja se osoitti selkeästi Euroopan yhtenäisyyden poliittisen tavoitteen, jota on sittemmin kehitetty federaalisesti tähän päivään asti, vaikkakin epätäydellisesti. Espanjaa edustivat tässä tapahtumassa muun muassa maanpaossa olevat poliittiset johtajat, kuten Madariagan pelastaja ja Indalecio Prieto, ja myös tarkkailijoiden kanssa Lehendakari Aguirre ja Javier de Landaburu.

Bilbaon kokouksen toisena tavoitteena oli pohtia Euroopan unionin tulevaisuutta ja uudistuksia, joita sen on käsiteltävä uudessa dramaattisessa hetkessä: Ukrainan sotaa ja siitä aiheutuvia geostrategisia muutoksia. Juuri kun olimme toipumassa pandemiasta, uusia haasteita on ilmaantunut, kuten inflaatio ja uusi talous- ja sosiaalikriisi; tarve edistää energiajärjestelmämme digitalisointia ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä; demokratian ja oikeusvaltion laadun heikkeneminen; yhteisen verojärjestelmän puute; uuden sosiaalipolitiikan kehittäminen ja muuttoliikkeen haaste.

Hälytyskellot soivat kaikkialla Euroopassa ääri- ja ultranationalististen poliittisten voimien ilmaantuessa, mikä voi heikentää Euroopan yhdentymistä aikana, jolloin Eurooppaa tarvitaan lisää.

Näillä pohdinnoilla, Espanjan ja Euroopan federalistit, aiomme tehdä yhteistyötä Espanjan EU-puheenjohtajuuskauden valmistelutyön kanssa, joka alkaa 1. UEF Espanjan kongressin tärkein johtopäätös on, että Euroopan Unionin on jatkettava etenemistä liittovaltiollisemmalla tavalla.

Ensimmäinen Euroopan kiire on lopettaa Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Se on sota eurooppalaisia ​​arvoja vastaan ​​ja siten myös meidän sotamme. Euroopan unionin on jatkossakin tuettava Ukrainan hallitusta kaikilla tarvittavilla poliittisilla, humanitaarisilla, taloudellisilla ja sotilaallisilla resursseilla yhteistyössä liittolaisten kanssa sekä pakolaisten vastaanottaminen.

Liittovaltion edistysaskeleet tekevät tiensä vaikeuksien ja ristiriitaisuuksien kanssa. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki on euroalueen liittovaltion instituutio, mutta euroryhmä on hallitustenvälinen. Rahaliitto haluaa olla liittovaltio, mutta se ei voi olla ilman vahvan valtiovarainministeriön luomista ja yhteisen vero- ja sosiaalipolitiikan täytäntöönpanoa. Viime aikoina on otettu merkittäviä askelia Euroopan velkakysymysten, elvytyssuunnitelman hyväksymisen ja seuraavan sukupolven rahaston käynnistämisen sekä uusien omien finanssivarojen käyttöön liittyen. Elvytyssuunnitelmasta on tultava pysyvä väline. ja Euroopan parlamentin on oltava mukana suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Mutta meillä on toimielinongelma, joka estää meitä, ja meidän on voitettava se. Neuvoston steriili yksimielisyyden sääntö estää EU:ta hyväksymästä oikeita ja oikea-aikaisia ​​vastauksia.

Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin päätelmien hyväksymisen jälkeen 9. toukokuuta 2022 perussopimusten uudistamista käsittelevä valmistelukunta on kutsuttava koolle, kuten Euroopan parlamentti vaati kesäkuussa 2022. UEF Espanjasta jatkamme työskentelyä saavuttaaksemme eurooppalaisen federaation ja vähentääksemme hallitustenvälisille sopimuksille annettua tilaa, koska emme saa antaa hallitusten päättää vain keskenään perussopimusten uudistamisesta, ehdotamme sopimusta, jotta kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan ääni kuullaan yhdessä komission kanssa. sekä Euroopan parlamentti, kansalliset parlamentit ja neuvoa-antavat elimet, kuten alueiden komitea ja talous- ja sosiaalikomitea.

Yleissopimuksessa vahvistetaan enemmistön sääntö ja valtioiden välinen yksimielisyys monissa kysymyksissä, kuten ulkopolitiikassa, turvallisuudessa ja puolustuksessa; verotusta sosiaalipolitiikka; maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka. Eurooppa-oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on vahvistettava verrattuna jäsenvaltioiden lainsäädäntöön.

Euroopan unionin toimielinten on oltava aktiivisia jäsenvaltioita kohtaan demokraattisen järjestelmän ja oikeusvaltion laadun parantamiseksi. Artiklan 2 mukaisia ​​eurooppalaisia ​​arvoja on suojeltava jopa jäsenvaltioille kohdistetuilla sanktioilla, joita ei tällä hetkellä voida soveltaa yksimielisyyssäännön vuoksi.

Euroopan parlamentilla on oltava lainsäädäntöaloite- ja parlamentaarinen valvontaoikeus kaikilla aloilla, myös EU:n omien varojen osalta. Vaadimme neuvostoa pääsemään sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa yleiseurooppalaisen vaalipiirin hyväksymisestä monikansallisilla listoilla seuraaviin Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2024 ja vahvistamaan eurooppalaisia ​​poliittisia puolueita, niiden läsnäoloa ja symboleja vaalikampanjoissa. Euroopan poliittisen järjestelmän tuomiseksi lähemmäksi yleisöä on välttämätöntä avata keskustelua ja vastuullisuutta myös kansallisella tasolla. Kansallisten parlamenttien on omistettava parlamentaariset istunnot Eurooppa-politiikkaa koskevalle keskustelulle, johon komissio ja Euroopan parlamentti osallistuvat.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan tulee sisältyä puolustuskompetenssi, ja korkean edustajan, jota pitäisi kutsua Euroopan ulkoministeriöksi, vastuuta on lisättävä.

Lisää toimielinuudistuksia tarvitaan myös EU:n uusien toimivaltuuksien antamiseksi. Tällä tavoin voidaan edistää uusia politiikkoja. Pandemia on opettanut meille, että on välttämätöntä edetä kohti Euroopan terveysliittoa, jossa on uusia tehtäviä liittovaltion koordinoinnista ja yhteistyöstä kansanterveyden alalla.

Tarvitaan avoimempaa maahanmuuttajien maahanpääsypolitiikkaa, jossa otetaan huomioon ihmisoikeuksien suojelu ja kaikkien henkilöiden oikeudenmukaisen kohtelun takaaminen. Myös ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeutta perheenyhdistämiseen ja huoltajuuteen on suojeltava. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on taattava kansainvälinen suojelu turvapaikanhakijoille ja otettava käyttöön jakamis- ja solidaarisuusjärjestelmä.

Euroopan unionin politiikkaa on vahvistettava ilmastohätätilanteen käsittelemiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kehittämiseksi tarvitaan uusia varoja EU:n talousarvioon energian siirtymisen helpottamiseksi, minkä on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Pankkiunionin täydentäminen liittovaltion talletussuojarahastojen järjestelmällä on välttämätöntä. On hälyttävää, että yritysten verotuksessa on edelleen eroja jäsenvaltioiden välillä, mikä aiheuttaa vakavia paineita sisämarkkinoiden toiminnalle.

Samalla tasolla kuin sisämarkkinoiden neljä perusvapautta (tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus), on tarpeen vakiinnuttaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja panna Euroopan sosiaalinen peruskirja täytäntöön näiltä kahdelta osin. Peruskirja takaa kaikkialla Euroopassa oikeuden asumiseen, terveyteen, koulutukseen, työhön, sosiaaliseen ja oikeudelliseen suojeluun, liikkuvuuteen ja kieltää kaikenlaisen syrjinnän. Euroopan työvoiman laatua ja helpottaa työvoiman liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. Eurooppalaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja kollektiivisia neuvotteluja olisi edistettävä; sekä taatun vähimmäistulojärjestelmän, vähimmäispalkkajärjestelmän ja työttömyysvakuutuksen luominen EU:hun.

Vastatakseen näihin valtaviin haasteisiin luottavaisesti Euroopan unionin on parannettava hallintomalliaan ja vahvistettava yhteyksiään kansalaisiin. Spinelli-ryhmän ja muiden liittovaltion ryhmien ja aktivistien 29. elokuuta 2022 hyväksymä Uusi Ventotenen manifesti muodostaa federalistien yhteisen tiekartan, koska on aika siirtyä kohti liittovaltiota Eurooppaa. Espanjan Euroopan unionin puheenjohtajakaudella vuoden 2023 jälkipuoliskolla on oltava erittäin aktiivinen rooli federalistisen agendan kehittämisessä.

Bilbaossa 4

 


Katselukerrat: 3.961 | Tänään: 17 | Lasketaan 22.10.2023 alkaen
  • Lisäys: Onko inflaatio vahvempi kuin ennen euroa?

    Ei. Euro on ollut olemassa 25 vuotta. Keskimäärin eurojärjestelmä (EKP + kansalliset keskuspankit) saavutti inflaatiotavoitteen huomattavasti paremmin vuosina 1999–2020 kuin aiemmin. Koronakriisin ja toimitusten pullonkaulojen sekä energiakriisin aiheuttama nykyisen inflaation vaihe on nostanut hintoja maailmanlaajuisesti vuosina 2021 ja 2022. Inflaatio on laskenut jatkuvasti vuoden 2022 lopusta lähtien ja lähestyy jälleen kahta prosenttia.
    Lisäksi yhteinen valuutta on antanut Euroopalle vakautta erilaisissa kriiseissä.
    Yhteinen valuutta tukee kotimarkkinoita ja on auttanut Saksaa saavuttamaan vahvan vientituloksen.

  • Haluaisin lisätä "Europe Now!"-keskusteluryhmän pöytäkirjaan, että me osallistujat keskustelimme myös siitä, kuinka "luonnollinen" Euroopasta on tullut, erityisesti meille nuoremmille. Monet meistä eivät tiedä mitään muuta. Matkusta ilman rajoja, maksa euroissa, ei tullimaksuja nettiostoksilla, tuskin tiedämme muuta tapaa. On tärkeää osoittaa nämä vapaudet kiinnostuksen herättämiseksi Eurooppaa kohtaan.
    Samoin enemmistö ryhmästä oli samaa mieltä siitä, että emme pelkää, vaan tunnemme huolestuneisuutta ja epävarmuutta seuratessaan tämänhetkistä kehitystä.

    • Kuten voimme todeta, tällaisten kierrosten puoliintumisaika ei riitä täyttämään foorumia edes etäältä. Siellä missä sitomattomuudesta on tullut periaate, on todellakin pohdittava täysin uusia viestintäkanavia.