Pink Floyd

Lähetä kuva: Yksityiskohta Relicin levyn kannesta (1971)

Kun laitoin "The Dark Side of the Moon" levysoittimelleni, tiesin, että minun oli kuunneltava myös muita Pink Floyd -levyjä. "Wish You Were Here" -kappaleella tein heti uuden onnenpotkun ja olin nyt vakuuttunut, että se oli sen arvoista kuningatar kuulla lisää rockyhtyeitä.

Vuoden 1977 levy "Animals" meni sitten melko hyvin sen kanssa, mitä silloin luin, ja siksi lähdin katsomaan vanhempia Pink Floyd -levyjä, jotka toki tekivät minusta Pink Floyd -fanin, kun niihin oli vähän totuttu.

Mielenkiintoista kyllä, kuulin "The Wall" ensimmäisen kerran tenniskentällä vuonna 1980, joten kesti luultavasti vähän kauemmin tottua uuteen tyyliin. Kouluni lopussa julkaistiin "The Final Cut" ja samalla se oli täysin satunnainen päätös levyostoistani.

CD-levyistä tuli suosittuja 1980-luvun puolivälissä, jolloin keräsin suosikkilevyjäni tässä muodossa. Kuka olisi silloin uskonut, että vuosikymmeniä myöhemmin ihmiset palaisivat mielellään vanhoihin LP-levyihin - ja jotkut jopa sinkkuihin.

"A Momentary Lapse of Reason" huomattiin vain osittain vuonna 1987, samoin kuin "The Division Bell", jonka ostin luultavasti vasta tottumuksesta vuonna 1994.

Vasta kun eläkkeelle jäämisen jälkeen löysin uudelleen muutaman vanhan LP:n laatikosta, jotka yllätyksekseni olivat selvinneet monista siirroista, löysin uudelleen "levyjen laittamisen" ja siten myös levyjen keräämisen. Tähän mennessä minulla pitäisi olla kaikki Pink Floyd -levyt taas yhdessä, vaikka olen edelleen enemmän kuin ärsyyntynyt "The Endless Riverin" (2014) ostamisesta.

Pink Floyd perustettiin Cambridgessa vuonna 1965 ja koostui muusikoista David gilmour, Nick Mason, Roger Waters und Richard wright; Syd Barrett oli eronnut bändistä jo vuonna 1968. Pink Floyd hajosi lopulta vuonna 2015.

En halua lopettaa tätä viestiä ennen kuin olen koonnut oman Pink Floyd -tulostaulukon – se ei tule yllätyksenä tarkkaavaiselle lukijalle.

Pink Floyd julkaisi 1967 studio- ja kolme live-albumia vuosina 2014–13. Mukana on myös muutama niin sanottu kokoelmaalbumi, joista mielestäni ”Relics” ja ”A Nice Pair” ovat mainitsemisen arvoisia.

• Wish You Were Here (1975)
• The Dark Side of the Moon (1973)
• The Piper at the Gates of Dawn (1967)
• Eläimet (1977)
• Ummagumma (1969)
• Reliikit (1971)
• A Nice Couple (1973)
• The Wall (1979)
• A Saucer of Secrets (1968)
• Meddle (1971)
• Atom Heart Mother (1970)
• The Final Cut (1983)
• P U L S E (1995)
• Onko siellä ketään? The Wall Live 1980–81 (2000)
• A Momentary Lapse of Reason (1987)
• Delicate Sound of Thunder (1988)
• Division Bell (1994)
• Endless River (2014)

"Minulle on kyse siitä, että kommunikaatio- ja kulttuuriteknologiat – ja erityisesti populaarimusiikki, joka on laaja ja rakastettu yritys – auttavatko meitä ymmärtämään toisiamme paremmin, vai pettävätkö ne meidät ja pitävät meidät erillään?

Roger Waters, Penthouse Magazine (syyskuu 1988)

---