Valohahmot ja varjosoturit

5
(1)

Lähetä kuva: ihmisiä puistossa | © Pixabay

Näillä kahdella poliitikkotyypillä on yksi yhteinen piirre, heillä ei yleensä ole aavistustakaan, mistä oikeastaan ​​on kyse, eikä myöskään todellista halua perehtyä aiheen ja sitä seuraavan keskustelun sisältöön ja tosiasioihin.

Entiset rakastavat ja juhlivat omaa ulkonäköään, vaikka se olisikin vain kongressikeskusten yhteisissä wc:issä. Jälkimmäiset riippuvat "tehosta", kuten JRR Tolkiens Gollum kehässä ja ovat todella valmiita kaikkeen.

Jos näiden kahden tähtikuvion poliitikot kokoontuvat yhteen tai jopa löytävät itsensä samasta henkilöstä, mikään ei estä heidän uraansa. Muut poliitikot, jotka ovat polttaneet sormiaan kohdatessaan valo- tai varjosotureiden hahmoja ja sitten selvinneet tästä törmäyksestä, välttävät toisen kohtaamisen heidän kanssaan, kuten paholainen välttää pyhää vettä ja varmistavat aina, että nämä puoluetoverit tai toverit menevät puolueeseen mahdollisimman nopeasti korkeimmat virat vain, jotta heidän omissa poliittisissa riveissään tapahtuisi mahdollisimman vähän vahinkoa. Tämän saavuttamiseksi vapaaehtoisia tai kansanedustajia uhrataan usein massana, kuten historiamme alussa oli tapana ensimmäisissä korkeakulttuureissa.

Itse synnyin perheeseen, joka oli hyvin mukana puoluepolitiikassa ja siksi minut raahattiin tapahtumasta toiseen, kun olin pieni lapsi. Siksi pystyin kiinnittämään julisteita aikaisemmin ja paremmin kuin koskaan pelaamalla jalkapalloa. Siksi löysin itseni juhlatilaisuuksista hyvin varhain, kuten ehkä tavallista on, ja minua ohjattiin aina tapaamassa oletettuja valo- ja varjosotureiden hahmoja.

Kun tällainen kohtaaminen tapahtui, jäin silti "pentusuojelun" alle, mikä oli vielä kunnia-asia ainakin "minun" puolueessani silloin.

Valitettavasti opin tästä väärät opit ja viisastuin vasta myöhemmissä kohtaamisissa, jotka muuten johtivat kahteen asiaan: ensinnäkin jos "taisteltiin veitseen", sitten säännöillä ja säädyllisyydellä, ja niin minusta tuli sotilas. Toiseksi annoin takaisin puolueen jäsenkorttini ja aloin harjoittaa puolueetonta poliittista toimintaa, jossa sisältö oli edelleen päähuoli.

Vuosia, nimittäin kun siirryin poliittisesti puhtaasti työtasolla, säästyin uusilta kohtaamilta valo- tai varjosotureiden hahmojen kanssa, koska he harvoin eksyvät niin matalille paikoille ja jos eksyvät, niin vain tarttuakseen toiseen virkaan ja sitten nopeasti taas nousta korkeampiin sfääreihin.

Kun minulta kysyttiin itseltäni, haluanko ottaa enemmän vastuuta piiritasolla, minulta kysyttiin heti, olisinko valmis tekemään samoin myös osavaltiotasolla. Edeltäjäni virassa neuvoi minua välittömästi olemaan sitä vastaan, koska siellä ei ollut valohahmoa, vaan toinen tai toinen varjosoturi. Otin mielelläni tämän neuvon vastaan, ja siksi en ole hyväksynyt mitään piiritason ulkopuolista paikkaa, vaikka se kuulostaa kuinka hyvältä.

Valitettavasti et voi estää itseäsi ikääntymästä, ja niin iän vuoksi jouduin ammattitehtäviin, jotka tekivät mahdottomaksi pysyä erossa valo- ja varjosotureiden hahmoista. Kun sitten jouduin tajuamaan, että kyseessä olevat poliitikot loistavat vain valoja, sain yhdessä tapauksessa kokea myös "hermafrodiitin", ja sillä välin he alkoivat myös värvätä sotilaita, vapaaehtoisia ja eduskuntatyöntekijöitä - jos vain hyväksi. ne lehdistökuvat – otin seuraukset itselleni ja jäin varhaiseläkkeelle.

Nyt "tyytyväisenä" paljon vapaa-aikaa, omistauduin enemmän yhdistyksen työhön, mutta huomasin, että yhä laajempi työtason vetäytyminen valo- ja varjosotureiden hahmoille niin houkuttelevista kehoista on enenevässä määrin siihen, että lehdistötiedotteet ovat yhä tehokkaampia valohahmoista, jotka ovat yhä kauempana yhdistyksen sisällä olevasta todellisuudesta ja varjosoturitkin tietoisesti hyväksyvät tällaiset ristiriidat, koska he vain vahvistavat omaa asemaansa entisestään.

Tulin tästä täysin tietoiseksi muutama vuosi sitten, kun käytin kaksi vuotta valmistelemassa läänin tason "asetusta" kaikilla tasoilla, välttäen ahkerasti varjosotureita matkan varrella, ja lopulta sain ratkaisun niin pitkälle, että se voisi muiden valtionyhdistysten tukemana.

Nyt lähestyvän nyt yhteishakemuksemme päätöksen jälkeen halusin juhlia koko juttua tärkeimpien kannattajieni kanssa jo aulassa pystytetyssä buffetissa, kun hyvin yllättäen - koska tuskin koskaan paikalla - erittäin raskaansarjan kevyt hahmo saapui kokoonpanoon, ilmeisen huonolla tuulella, koska hän ilmestyi buffetille liian aikaisin, ja näkyvästi huonolla tuulella, koska neuvoa-antavat edustajat eivät huomioineet asiaa, otti puheenvuoron kysymättä, julisti itsensä olla arvovaltainen ja ainoa asiantuntija Euroopassa juuri tässä asiassa, ilmaisi vakavan huolensa ilman heitä, mutta ilmaisi ja hautasi näin kahden vuoden yhdistystyön alle 30 sekunnissa.

Yritin kohdata hänet buffetissa, mikä kiinnosti häntä vain siinä määrin, että ilmeisesti häiritsin häntä hänen ahmattisuudestaan. Illallisen jälkeen hän oli poissa yhtä nopeasti kuin oli ilmestynyt. Tapasin tämän herran vasta kerran, tutkimustyössäni yhdistyksen arkistossa, kun löysin häneltä katkerasti vihaisen kirjeen, jossa hän ilmoitti jättävänsä yhdistyksestämme, koska hänen silmissään häntä ei tunnistettu kunnolla.

Todellinen syy tämänpäiväiseen puheeni on kuitenkin Euroopan tason pääsihteerimme, erittäin hienon, erittäin sitoutuneen ja myös erittäin pätevän sotatoverimme, menettäminen. Opin Paavali Lehmä tietää, kun hänestä tuli nuorisojärjestömme Euroopan puheenjohtaja. Hän teki sen yllättävän hyvin ja monet olivat yllättyneitä siitä, että hän ei mennyt ammattipolitiikkaan, vaan erittäin militanttina federalistina kulki ammattimaisesti omaa tietä ja menestyi myös hyvin. Mutta hän pysyi uskollisena yhdistyksellemme ja otti myös pääsihteerin tehtävän vapaaehtoisesti. Vaikka häntä ympäröivät vain valo- ja varjosoturihahmot, hän pystyi kompensoimaan heidän kyvyttömyytensä ja vakavan vahingon sattuessa korjaamaan sen yhä uudelleen - puhtaasti vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi!

valitettavasti Paavali Lehmä Eilen juonittelun uhri, joka saa väreet kovettuneimmillekin vapaaehtoisille, mutta herättää nyt myös kysymyksen, pystyvätkö vapaaehtoiset vielä suojelemaan itseään.

Näen suojan siinä, että vahvistetaan perusta kaikissa poliittisissa puolueissa, yhdistyksissä ja ryhmissä ja lähetetään muihin valiokuntiin tai hallitukseen vain sellaisia ​​jäseniä, jotka ovat jo todistetusti ansainneet ansiosi työtasolla. Olen vahvasti vakuuttunut siitä, että tämä rajoittaa alusta alkaen valohahmojen ja varjosotureiden määrää ja antaa mahdollisuuden "toteuttaa itsensä" vain niille, jotka ovat aikaisemmin tehneet jotain yhdistyksen ja yhteisön hyväksi. Ainakin heillä on myöhemmin epämääräinen käsitys siitä, mitä he repivät perseensä järjettömyydestä ja puhtaasta itsekkyydestä, nimittäin tuloksista ja saavutuksista, joita monet muut ovat aiemmin työläsesti rakentaneet.

"Politiikan vaihteleva kieli, ... se outo kieli, joka on täynnä Mayaa ja harhakuvitelmia ja toisten tahallisia harhakuvia, joka muuttaa melkein välittömästi kaikki oikeat ja elävät lauseet ammattikieleksi, jotta ihmiset voivat taistella pilvien pilvessä. sanoja ilman selkeää käsitystä siitä, mistä he taistelevat..."

Aurobindo Ghose (syyskuu 1918)

Kuinka hyödyllinen tämä viesti oli?

Klikkaa tähtiä arvioidaksesi julkaisun!

Keskimääräinen luokitus 5 / 5. Arvostelujen määrä: 1

Ei arvosteluja vielä.

Olen pahoillani, ettei postauksesta ollut sinulle hyötyä!

Anna minun parantaa tätä viestiä!

Miten voin parantaa tätä viestiä?

Katselukerrat: 10 | Tänään: 1 | Lasketaan 22.10.2023 alkaen

Jaa: