Täysi höyry eteenpäin epäjärjestyneeseen Brexitiin

5
(2)

Kohdekuva: EU ja UK | © Shutterstock

Väliarviointi 

Tämän pohdinnan alussa pitäisi olla muutamia ajatuksia, jotka saattavat aluksi tuntua kaukaa haetulta. Olen huolissani "kultaisesta säännöstä", ihmissuhteiden ohjeesta, joka on ollut voimassa monissa yhteiskunnissa vuosisatoja. Tämä "kultainen sääntö" on muotoiltu kahdella tavalla:  

  • Kohtele muita niin kuin haluaisit heidän kohtelevan sinua.
  • Tai - tunnetaan meille sanonnana: "Mitä et halua jonkun tekevän sinulle, älä tee myöskään muille."

Nämä muistomerkit kuvaavat keskinäistä kunnioitusta, kykyä tuntea empatiaa toisia kohtaan ja puoltavat reilua vuorovaikutusta toistensa kanssa. Jos valtiot toimisivat tämän säännön mukaan myös keskenään, eläisimme rauhallisessa maailmassa. Se, että "kultaista sääntöä" ei usein sovelleta, voi johtua siitä, että jokainen tunnistaa välittömästi muiden sääntörikkomukset, mutta ei omia rikkomuksiaan.

Tämä harkittu esipuhe mielessäni yritän selittää, miksi EU ja Yhdistynyt kuningaskunta kamppailevat löytääkseen sopimusperustan neuvotellessaan brexitin jälkeisestä suhteestaan. Tuskin edistystä on tapahtunut neljällä neuvottelukierroksella maaliskuun jälkeen, Süddeutsche Zeitung raportoi 16.6.2020. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksessa näyttää nyt olevan jonkin verran harkitsevaisuutta, suhtaudun skeptisesti siihen, mitä Brexitin ympärillä on tapahtunut vuoden 2016 jälkeen.

Britit ovat sanoneet haluavansa saada sopimuksen EU:n kanssa vuoden loppuun mennessä - mikä on lähes mahdoton saavutus. Mahdollisuus hakea määräajan pidennystä päättyi 30.6.2020. Boris Johnson ohjaa täydellä höyryllä eteenpäin sääntelemätöntä Brexitiä. Hänen perussuuntansa on selvä. Ison-Britannian talouden etujen nimissä hän haluaa – kyllä, hänen täytyy – jatkaa brittiläisten tuotteiden vapaata pääsyä Euroopan sisämarkkinoille. Mutta tämä projekti on jyrkästi päinvastainen brexitereiden iskulauseen kanssa: "Haluamme maamme takaisin", haluamme itse asettaa säännöt maallemme ja ennen kaikkea olla jättämättä taloutta ja kauppaa Brysselin "byrokraateille". Mahdollisissa riita-asioissa Johnson hylkää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan.  

Tämä tarkoittaa, että Yhdistynyt kuningaskunta aikoo jatkossa toimia sisämarkkinoilla erityissääntöjen mukaisesti. Mikä perustavanlaatuinen ristiriita: Ihan kuin naapurin lapset olisivat halunneet leikkiä naapurin puutarhassa, mutta odottaneet voivansa leikkiä vuodepaikasta riippumatta. Johnson haluaa saavuttaa kilpailuetua brittiläisille tuotteille siten, että sen ei tarvitse noudattaa EU:n ympäristönsuojelu-, kuluttajansuoja-, työturvallisuus- ja eurooppalaisia ​​sosiaalistandardeja, jotka koskevat kaikkia sisämarkkinoiden markkinaosapuolia, vaan tuo omat standardinsa, jotka ovat mahdollisimman alhaisia, hänen kanssaan voi. Ja kaiken lisäksi, jos tulee riita, eurooppalaisten tuomioistuinten, jotka yleensä ovat vastuussa sisämarkkinoista, ei pitäisi päättää, vaan omat, brittiläiset tuomioistuimet. Olisi suorastaan ​​haitallista eurooppalaisille kilpailijoille, jos EU, jolla on kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristönsuojelutavoitteensa, sallisi brittien olla noudattamatta näitä tavoitteita. Reilu kauppa Euroopan sisämarkkinoilla edellyttää samat lähtöehdot kaikille markkinatoimijoille.  

Vaikka Johnson tietää, että yhteisillä sisämarkkinoilla ei voi olla kaksoisstandardeja ja että EU:lla ei ole täällä juuri mitään neuvotteluvaraa, hän esittelee itsensä - luultavasti omille maanmiehilleen - itsepäisten eurooppalaisten marttyyrina. Hän tietää myös, että joissakin Euroopan pääkaupungeissa on poliitikkoja, jotka seuraavat tarkasti, mitä Bryssel sallii brittien tehdä. Jos EU:sta eroavalle maalle edes näyttäisi olevan etuja, seuraava hakija olisi irtautumismatolla. Ainoa asia, mitä EU:sta voidaan sanoa, on se, että edes Iso-Britannian kaltaisella entisellä jäsenellä ei voi olla etuoikeutettua pääsyä sisämarkkinoille. (Tämä herättää banaalin kysymyksen: miksi britit eivät pysyneet "sisällä" silloin?). Jos EU:n sopimuksiin tulee reikiä, EU:n loppu olisi näköpiirissä. Boris Johnson jatkaa kuitenkin valittamista siitä, kuinka epäoikeudenmukaisesti "voimakas" EU kohtelee hänen maataan. Hän ei pysty tai halua nähdä, että Britannian alennusaika on ohi Brexitin myötä. Kysymys kuuluu, pitäisikö EU:n reagoida samalla tavalla tähän surkeaan taktiikkaan ja rohkaista skotlantilaisia ​​itsenäistymään? Mutta tämä olisi ristiriidassa "kultaisen säännön" kanssa. Mutta ei vain Boris Johnsonvälittää vähän "kultaisesta säännöstä". EU:ssa on myös nationalistisia poliitikkoja, jotka vaativat "lisää joustavuutta" neuvotteluissa brittien kanssa. He joko eivät ole ymmärtäneet, että EU:n sisämarkkinoita voidaan käyttää vain yhden ja kaikille samanlaisen säännön mukaan - tai sitten hyväksyvät salaa EU:n purkamisen.  

Se on rauhoittavaa Michel Barnier on tarpeeksi perehtynyt neuvottelutiimiinsä ollakseen huijaamatta. On myös rauhoittavaa, että EU-parlamentissa, jonka on hyväksyttävä sopimus Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa, on vakuuttuneita eurooppalaisia ​​varmistaakseen, ettei Euroopan unioni mene koirien perään.  

Miten asiat voisivat jatkua, kunnes britit lopulta poistuvat maasta vuoden 2020 lopussa? Boris Johnson voitti viime vaalit iskulauseella "Get Brexit valmis!" Käynnissä olevissa neuvotteluissa hän ei siksi ole niin kiinnostunut sopimuksettoman Brexitin mahdollisten etujen ja haittojen järkevästä punnitsemisesta, vaan enemmän tämän vaalilupauksen täyttämisestä. Brexitit nostivat Johnsonin satulaan nyt, kun hänen on toimittava eikä jätä epäilyksiä tai muuten hän on kuin Theresa May. Brittitoimittaja ja tietokirjailija Paul Mason epäilee, että Johnsonin hallitus saattaa provosoida kaoottista eroa EU:sta kääntääkseen huomion sen epäonnistumisesta koronakriisissä (katso: Paul Mason: "Staged Escalation"; IPG:ssä - Internationale Politik und Gesellschaft; Friedrich- Ebert-Stiftung, 22.5.2020). Luulen, että 1. tammikuuta 2021 alkaen Ison-Britannian brexit-mediat ovat täynnä raportteja vahingoista, joita tämä sopimukseton Brexit aiheuttaa EU:lle, jotta kielteiset vaikutukset kotimaassa voidaan peittää, koska "kova" Brexit tulee olemaan tammikuusta alkaen. Vuonna 2021 EU ja Iso-Britannia ottavat käyttöön tullit ja tullitarkastukset WTO:n eritelmien mukaisesti. Seurauksena on jonoja ja byrokratiaa rajoilla ja häiriöitä toimitusketjuissa.

Mitä Euroopan voi tehdä tai mitä sen pitäisi tehdä tämän odotetun kehityksen vuoksi? kostaa? Rakentaa esteitä tuleville asioille Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa? Rekisteröitkö "kovan" Brexitin vaikutukset Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilolla? Tämä taktiikka ei olisi pitkällä tähtäimellä viisasta ja vain vahvistaisi brexitereiden nykyistä asemaa Isossa-Britanniassa. Liittovaltion kansalaiskasvatusviraston julkaisemassa "Aus Politik und Zeitgeschichte" -lehdessä on jo lainattu Paul Mason kuvaili mielenkiintoista kohtaa. Mason ei odota "kollektiivista katumusta Brexitistä" syntyvän Isossa-Britanniassa. Pikemminkin hän ennakoi "taistelua uskottavuudesta", kun väistämättömät kysymykset nousevat esiin: "Brexit-projekti perustui niin vahvasti mahdottomaan unelmaan kansallisesta suuruudesta, imperiaalisesta nostalgiasta ja halukkuudesta hylätä kaikki epäilykset klovnimaisesta johtajasta. on vain toivoa, että todellisuuden äkillinen puhkeaminen ravistelee ihmisiä." (katso:  Paul Mason: "Varmuuksien loppu"; "Aus Politik und Zeitgeschichte", numero 23-25/2020 alkaen 2.6.2020). Tällainen herääminen voi tulla, kun Johnson yrittää neuvotella kauppasopimuksen Kiinan kanssa. "Peleistä" on täällä vähän hyötyä, koska Yhdistyneellä kuningaskunnalla, josta on tullut sitten "pienempi", ei ole varaa käydä kauppasotaa "jättiläisen" Kiinan kanssa.

Toinen Brexit-vaikutus on syytä mainita: "Lähdä"-äänestäjät Isossa-Britanniassa eivät osoita mitään nopeaa katumusta, koska tulevaisuuden maalauksillaan brexiteillä on faninsa edelleen tiukasti hallinnassa. Jokainen, joka äänesti "Poistu", ei huomaa yhdessä yössä, että tämä oli virhe. Mutta ulkopuolelta näkyvät negatiiviset seuraukset lannistavat muita EU:ssa omaksumasta nationalistien ruusuisia visioita.  

Tässä ovat syyt, miksi EU:n ei pitäisi antaa houkutusta "kostoon". Ennen kaikkea hänen ei pitäisi "rangaista" Iso-Britannian nuoria, jotka eivät estäneet Brexitiä vuonna 2016. Se kestää kuitenkin jonkin aikaa – toivon mukaan Paul Mason – Nuoret kieltäytyvät jonain päivänä sietämästä keittoa, jonka ylivanhimmat toivat heille vuonna 2016. Pojat ovat niiden ihmisiä Paul Mason toivoo, että todellisuuden alkaminen herättää heidät. Siksi on tärkeää, että nuoret – oppilaat, opiskelijat, harjoittelijat, harjoittelijat, nuorisojärjestöjen ja urheiluseurojen jäsenet jne. – pysyvät yhteydessä kanavan molemmin puolin. Ison-Britannian pojilla on mahdollisuus muuttaa Britannian politiikan suuntaa. Mutta Euroopan politiikka ei saa unohtaa yhtä asiaa: EU:n on tultava lähivuosina entistä houkuttelevampi taloudellisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ihmisten välisesti. Mutta jos niin sanotut euroskeptikot, jarruttajat, nationalistit saavat vielä enemmän vaikutusvaltaa EU:ssa, voimme jättää toivon Ison-Britannian nuorempaan sukupolveen. Viime kädessä brittien on kuitenkin päätettävä tästä – näin toimii "kultainen sääntö".


Kuinka hyödyllinen tämä viesti oli?

Klikkaa tähtiä arvioidaksesi julkaisun!

Keskimääräinen luokitus 5 / 5. Arvostelujen määrä: 2

Ei arvosteluja vielä.

Olen pahoillani, ettei postauksesta ollut sinulle hyötyä!

Anna minun parantaa tätä viestiä!

Miten voin parantaa tätä viestiä?

Katselukerrat: 1 | Tänään: 1 | Lasketaan 22.10.2023 alkaen

Jaa: