Lähettänyt Peter schulze 5. maaliskuuta 2023 klo 12

esittely:

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, joka alkoi 24, on antanut uutta sysäystä EU:n puolustusunionin perustamiselle.

toistaiseksi Vuoden 2009 Lissabonin sopimuksella käyttöön otettu yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) on olennainen osa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP).

YTPP on tärkein poliittinen kehys, jonka kautta jäsenmaat kehittävät eurooppalaista strategista turvallisuus- ja puolustuskulttuuria ja käsittelevät konflikteja ja kriisejä yhdessä. Kireän geopoliittisen kontekstin vuoksi YTPP on ollut yksi nopeimmin kehittyvistä politiikan aloista viimeisen vuosikymmenen aikana. 

GASP:ssä ja GSVP:ssä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU, Lissabonin sopimus 23) 46–2009 artiklan mukaisesti Eurooppa-neuvosto (EU:n jäsenvaltioiden hallitusten päämiehet) ja Euroopan unionin neuvosto puolustusministerien muodostamisessa kaikki suuret päätökset.                                                                         

YTPP:tä koskevat päätökset tekee Eurooppa-neuvosto yksimielisesti kiinni, vain muutamassa tärkeässä poikkeuksia, joka koskee Euroopan puolustusvirastoa (EDA). määräenemmistöllä.

Kuolla Euroopan komissio sekä Euroopan parlamentti on vain Kuulo- ja tiedonsaantioikeudet. (EP:n ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta.

GSDP-toimenpiteet eivät ole tuomioistuimen tuomioiden alaisia Euroopan yhteisöjen tuomioistuin.

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (tunnetaan puhekielessä myös EU:n ulkoministerinä, joulukuusta 2019 lähtien Joseph Borrell), joka toimii myös Euroopan komission varapuheenjohtajana (korkea edustaja / varapuheenjohtaja), on keskeisessä institutionaalisessa roolissa. Hän johtaa puolustusministerien ulkoasiainneuvostoa, joka on EU:n YTPP:n päätöksentekoelin. Sen tehtävänä on esittää YTPP-aloja koskevia ehdotuksia jäsenvaltioille. Hän johtaa Euroopan ulkosuhdehallinto (EEAS) sekä Euroopan puolustusvirasto (EDA).

Tuolla on Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PSK), joka koostuu jäsenmaiden suurlähettiläistä ja kehittää uusia strategioita tärkeiden maailmanasioiden kehitykseen.

SEU:n 42 artiklan 3 kohdassa otettiin käyttöön eurooppalainen voimavaroja ja aseistusta koskeva politiikka ja määrättiin, että EDA "tarvittaessa suorittaa tehtävänsä Yhteydenpito komissioon(SEU:n 45 artiklan 2 kohta), erityisesti mitä tulee EU:n politiikkaan tutkimuksen, teollisuuden ja avaruusmatkailun aloilla.

SEU-sopimuksen 21 artikla osoittaa, että monenvälisyys on EU:n ulkoisen toiminnan ytimessä. EU on sitoutunut erilaisiin koordinoinnin ja yhteistyön tehostamisen kehyksiin, erityisesti EU:n kanssa Yhdistyneet kansakunnat und der NATO, mutta myös muiden alueellisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin, kanssa.

Niitä on myös muutamia muut laitokset:                                                                                                                                                                                                  

Der EU:n sotilaskomitea (EUMC) koostuu esikuntapäälliköistä, joita edustavat heidän sotilaalliset edustajansa, jotka yleensä edustavat maataan persoonaliitossa EU:n ja Naton kanssa. Sotilaskomitea on korkein sotilaallinen elin ja neuvoo PSK:ta sotilaallisissa kysymyksissä. Hän ylläpitää suhteita muihin kansainvälisiin järjestöihin sekä EU:n ja Naton ulkopuolisiin maihin. Hän vastaa myös operaatioiden sotilaallisesta ohjauksesta ja ohjaa sotilaallista esikuntaa. Puheenjohtaja osallistuu PTK:n, Naton sotilaskomitean ja neuvoston kokouksiin – jälkimmäisessä tapauksessa, kun asialistalla on sotilaallinen kysymys.

Der EU:n sotilashenkilöstö (EUMS) on osa Euroopan ulkosuhdehallintoa. Sen tehtäviin kuuluu varhaisvaroitus, tilanteen arviointi ja strateginen suunnittelu sekä kriisitilanteessa monikansallisten asevoimien määrittäminen, kirjaaminen ja sijoittaminen pääosin Naton kanssa. EUMS määrittää "miten", "jos" on poliittisella tasolla.

Der kriisinhallinnan siviilinäkökohtia käsittelevä komitea kehittää EU:n kansalaissuunnitelman tavoitteita ja vastaa niiden toteuttamisesta. Se antaa suosituksia ja lausuntoja PSK:lle ja muille valtuuston elimille. Lisäksi vuodesta 2001 lähtien neuvoston pääsihteeristössä on ollut poliisiyksikkö EU:n poliisioperaatioiden suunnittelua ja toteuttamista varten.

Kuolla siviili/sotilassolu EU tulee EUMS:ssä kalustettu. Yleensä tulee Supreme Headquarters Allied Powers Europe (SHAPE) Naton tai kansallisen päämajan. Tätä varten yksi EU-suunnittelusolu SHAPEssa ja Natoa kehotettiin tekemään yhteysjärjestelyjä EUMS:n kanssa. Lisäksi EUMS:ään perustetaan suunnittelusolu, jota voidaan tarvittaessa käyttää. Se tukee EU:n jäsenvaltioita kriisien tunnistamisessa ja siviilioperaatioissa, joissa yhdistetään ja suunnitellaan siviili- ja sotilaallisia komponentteja. Lisäksi se tukee kansallista päämajaa.

Tehtävänä Euroopan puolustusvirasto (EDA) tukee jäsenmaita ja koordinoi niiden yhteistyötä sotilaallisen tutkimuksen, asesuunnittelun ja hankinnan aloilla. Tällä pyritään saavuttamaan synergiavaikutuksia muun muassa kustannussäästöinä.                                                                                       

Das Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSC) Torrejónissa (Madridin lähellä, Espanja) tarkkailee maapalloa ja luo satelliittikuvia ja karttoja erityisesti YTPP:n palveluksessa. EUSC:llä on siksi tärkeä rooli erityisesti konfliktien ehkäisyssä ja seurannassa

Das Euroopan unionin turvallisuustutkimusinstituutti (ISS) Pariisissa tuottaa tutkimuksia, jotka muodostavat pohjan ETPP:n neuvotteluille ja päätöksille.                       

Kuolla East StratCom -työryhmän (Strateginen viestintäryhmä ItäEU:n strategisen viestinnän Euroopan ulkosuhdetoimisto (EEAS) on ollut aktiivinen 1 lähtien vastustaakseen Venäjän meneillään olevia disinformaatiokampanjoita ja laatimassa strategisen viestinnän toimintasuunnitelmaa. (EuvsDisinformation-kampanja.) Hybridisodankäynnissä yhdistyvät armeija ja taloudelliset keinot sekä propaganda mediassa ja sosiaalisessa mediassa jännityksen ruokkimiseksi ja hämmennyksen kylvämiseksi. Disinformaation käyttäminen hybridisodan välineenä on tarkoitettu vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja heikentämään valtion instituutioiden uskottavuutta. Hybriditoimijat käyttävät koko kirjoa sosiaalisten verkostojen keskustelujen kohdistetusta ohjauksesta uutisportaalien tietojen manipulointiin tai väärentämiseen. "East StratCom Task Force" toimii yhdessä NATO:n strategisen viestinnän huippuyksikön kanssa, vaihtaa tietoja sen kanssa ja taistelee yhdessä "hybridiuhkia" vastaan.

edelleen kehittäminen:

Vuodesta 2016 lähtien korkea edustajain Federica Mogherini – vuodesta 2019 Joseph Borrell -- hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvostoEuroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan maailmanlaajuinen strategia" joita tarkastellaan vuosittain yhteistyössä neuvoston, EU:n komission ja Euroopan parlamentin kanssa.

Strategiassa asetetaan 5 prioriteettia;                                                                   

- Euroopan unionin turvallisuus,
- EU:n itäisten ja eteläisten naapurialueiden valtioiden ja yhteiskuntien sietokyky,   
- integroitu lähestymistapa konfliktien hallintaan,
- yhteistyöhön perustuvat alueelliset tilaukset,                                                 
- maailmanlaajuinen hallinto 21-luvulle.

Marraskuussa 2016 korkea edustaja esitteli neuvostolle myös "turvallisuuden ja puolustuksen täytäntöönpanosuunnitelman", joka sisälsi puolustusta koskevan koordinoidun vuosikatsauksen KORTTI) ja uusi yhtenäinen Pysyvä strukturoitu yhteistyö PESCO (Permanent Structured Cooperation), johon kuuluu nyt 46 hanketta.

Samaan aikaan HR toimitti sellaisen Euroopan toimintasuunnitelma  puolustusalueella (Euroopan puolustustoimintasuunnitelma, EDAP) ennen ehdotuksia a Euroopan puolustusrahasto (EKR), joka keskittyy puolustustutkimukseen ja valmiuksien kehittämiseen mukaan lukien, jotka myös toteutettiin.

Vuonna 2021 a Strateginen kompassi kehitetään EU:n turvallisuus- ja puolustusstrategioiden määrittelemiseksi ja arvioimiseksi seuraaviksi viidestä kymmeneen vuodeksi.

Venäjän Ukrainaa vastaan ​​käymän hyökkäyssodan taustalla strategiseen kompassiin tehtiin laajoja muutoksia Euroopan turvallisuusjärjestyksen epävakauden huomioon ottamiseksi.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 24.-25. Nykyinen strateginen kompassi hyväksyttiin maaliskuussa 2022 Ranskan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakaudella. Päätavoitteet ovat suositukset ja ratkaisut seuraavilla aloilla: kriisinhallinta, sietokyky, valmiudet ja kumppanuudet. 

Johtopäätös:

"Puolustusliitto" oli vain käsite, jonka ehdotti ensimmäisen kerran vuonna 2003 Joschka Fischer ja hänen tuolloin ranskalainen kollegansa Dominique de Villepin ehdotettiin, mutta se on toistaiseksi kuulunut "yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan" piiriin, jota puolestaan ​​säännellään eri tavalla kuin tavallisia yhteisön rakenteita (komissio, parlamentti, neuvosto).

Toistaiseksi yhteisöllistämistä ei ole tapahtunut, mutta siihen liittyvät toimet ovat hyvin yleisiä.

Kriisinhallintatehtävät ja -operaatiot sekä puolustusvoimien yhteinen pysyvä yhteistyö ovat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) näkyvin ja konkreettisin ilmaus.

Venäjän Ukrainaa vastaan ​​käymän sodan seurauksena EU:n sisällä on kuitenkin tulossa näkyväksi toinen taso, Euroopan komission taso.

Itse asiassa komissiolla ei ole poliittista mandaattia suppeammassa merkityksessä, vaan tehtävänä on toisaalta valvoa EU:n perussopimusten täytäntöönpanoa ja noudattamista ja toisaalta laatia tämän perusteella esityksiä ja toimittaa ne sitten eduskunnalle ja neuvostoa kahtena poliittisena päätöksentekoelimenä, jotka on jätetty keskustelua ja päätöstä varten.

Neuvoston yhteisten kantojen kehittämisessä EU:n komissio on kuitenkin juuri ennen Venäjän miehitystä Ukrainaan osoittautunut EU:n kolmesta toimielimestä ammattitaitoisimmaksi ja teknisesti parhaaksi ja kyvykkäimmäksi toimia tässä kriisissä. Se on nopeasti ja määrätietoisesti kehittänyt 10 Venäjän vastaista pakotepakettia tähän mennessä ja siitä on tullut Ukrainan EU-jäsenyyden liikkeellepaneva voima, vaikka neuvoston pitäisikin olla tässä asiassa johtava toimielin.

Pian sen jälkeen, kun EU päätti rikkoa "tabun" aseiden hankinnan ja toimittamisen rahoittamiseksi Ukrainalle, komissio otti tehtäväkseen auttaa jäsenvaltioita koordinoimaan ja rahoittamaan asetoimituksiaan.

Se oli myös ensimmäinen neuvottelu Euroopan komission ja aktiivisen sotaalueen hallituksen välillä.

Tämä kehitys näyttää jättävän parlamentin huomiotta.

Ei ole vielä ennakoitavissa, miten ja milloin nämä jatkuvasti lisääntyvän integraation ja yhteistyön kehitys johtavat todelliseen puolustusliittoon, kenties omalla keskushallinnolla/ministeriöllä ja eurooppalaisella asevoimalla/armeijalla.

Kokemus ja yhteiset ratkaisut osoittavat muuten, kuinka vahvoja ja tehokkaita EU-sopimusten eurooppalaiset sopimusrakenteet vuodelta 2009 edelleen ovat, koska ne mahdollistavat toistuvasti yllättäviä joustavia ratkaisuja.

Tulevan Euroopan puolustusunionin ensimmäiset linjat näkyvät monien onnistuneiden toimenpiteiden ja ratkaisujen perusteella.

Se liittyy kuitenkin varmasti Euroopan unionin kehittymiseen edelleen "syventymisen ja laajenemisen kautta yhä vahvemmaksi liitoksi", jonka JEF:n, EUD:n, UEF:n ja muiden eurooppalaisten federalistien ajatusten mukaan pitäisi johtaa liittovaltion Eurooppaan. osavaltio.

Taustat:

PESCO – konkreettisia hankkeita, joissa Saksa osallistuu

Tähän mennessä kolmella hankekierroksella on hyväksytty 46 aktiivista pysyvän strukturoidun yhteistyön hanketta. Kaiken kaikkiaan ne auttavat kuromaan umpeen Euroopan puolustusviraston voimavarakehityssuunnitelmassa (CDP) tunnistamia voimavarapuutteita ja vahvistavat siten EU:n toimintakykyä.

Spektri vaihtelee merimiinojen torjuntaan tarkoitettujen vedenalaisten droonien kehittämisestä katastrofinhallintakeskuksen perustamiseen sekä satamien ja merireittien suojajärjestelmän kehittämiseen. Muita hankkeita ovat kyberhyökkäyksiä vastaan ​​puolustautuvien nopean toiminnan joukkojen perustaminen tai Tiger-hyökkäyshelikopterin jatkokehitys. Hankkeiden ydin on, että EU ja sen jäsenmaat voivat toimia menestyksekkäästi (yhdessä) operaatioissa ja tehtävissä. Tämän perusvaatimukset ovat taidot, yhteentoimivuus, samat standardit, koulutus ja ennen kaikkea luottamus. 

Jokaisen PESCO-hankkeen osalta osallistuva jäsenvaltio on ottanut koordinoinnin.

Saksa koordinoi parhaillaan kuutta pysyvää strukturoitua yhteistyöhanketta:

Yhden rakentaminen European Medical Commands EMC (European Medical Command) ja hanke EU:n jäsenvaltioiden EUFOR CROCE -kriisinhallintavalmiuksien parantaminen, (European Union Force Crisis Response Operation Core). Lisäksi Saksa yhdessä hankekumppaneiden kanssa tekee Perusta Euroopan laajuinen logistiikkakeskusten verkosto, jotta joukkoja ja materiaalia voidaan siirtää nopeasti. Lisäksi Saksalla on koordinointi parantaakseen maantieteellisen, meteorologisen ja merentieteellisen tiedon tuki GeoMETOCGeo-Meteorological and Oceanographic (Geo-meteorologinen ja merentutkimus) tehtävät ja operaatiot sekä yhteistyön kehittäminen toimintaa ja käyttöä varten euron drone hyväksytty. Lisäksi Saksa valvoo keskuksen perustamista CIDCCC (Kyber- ja tietoalueen koordinointikeskus) Tietojenvaihdon koordinoimiseen kyber- ja IT-tietotekniikan aloilla.

EU:n koulutustehtävien sotilaiden koulutusta koordinoiva hanke EU TMCC (European Union Training Mission Competence Centre) on nyt saatu päätökseen.

Mikä on PESCOn ja Naton suhde?

EU:n jäsenmaiden sotilaallinen yhteistyö täydentää Pohjois-Atlantin puolustussopimuksessa Natoa. Nämä kaksi organisaatiota eivät kilpaile keskenään. Pikemminkin Nato hyötyy myös tehokkaammasta EU:sta, jonka liittoutuneet jäsenet muodostavat sotilaallisesti vahvan eurooppalaisen pilarin transatlanttisessa liitossa ja ottavat enemmän kansainvälistä vastuuta.

Yksimielisyysperiaate – päätökset määräenemmistöllä (BQM) siirtymälausekkeilla (passerelles)

Pääsääntöisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) päätökset tehdään yksimielisesti.

Yksi tapa heikentää tätä periaatetta on "rakentava pidättäytyminen" (SEU:n 31 artiklan 1 kohdan 2 alakohta), jos jäsenvaltio pidättäytyy yksimielisestä äänestyksestä ja voi perustella pidättymisensä virallisella julistuksella. Tässä tapauksessa kyseisen jäsenvaltion ei ole pakko panna päätöstä täytäntöön, mutta sen on hyväksyttävä, että päätös sitoo unionia, ja pidättäydyttävä kaikesta, mikä voisi olla ristiriidassa unionin toiminnan kanssa tai estää sen. Samoin muiden jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava äänestämättä jättäneen jäsenvaltion päätöstä.

Useissa tapauksissa, jotka on kirjattu SEU-sopimuksen 31 artiklan 2 kohtaan, määräenemmistö:

- kun neuvosto tekee päätöksen unionin toiminnan tai kannan vahvistamisesta unionin strategisia etuja ja tavoitteita koskevan 22 artiklan mukaisen Eurooppa-neuvoston päätöksen perusteella;

- jos neuvosto tekee ratkaisunsa korkean edustajan tai korkean edustajan sille esittämästä ehdotuksesta
Eurooppa-neuvosto tekee omasta aloitteestaan ​​tai korkean edustajan aloitteesta päätöksen unionin toiminnan tai kannan vahvistamisesta;

- kun neuvosto tekee päätöksen unionin toiminnan tai kannan vahvistamisesta tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta;

- kun neuvosto nimeää erityisedustajan 33 artiklan mukaisesti.

SEU:ssa on kuitenkin kaksi turvatoimea määräenemmistön lieventämiseksi. Ensimmäinen varotoimenpide onhätäjarrulauseke" (SEU 31 artiklan 2 kohta), jonka mukaan muodollista äänestystä voidaan välttää, kun jäsenvaltio ilmoittaa aikovansa vastustaa määräenemmistöpäätöstä merkittävistä kansallisista poliittisista syistä, jotka sen on myös ilmoitettava.

Korkea edustaja työskentelee sitten asianomaisen jäsenvaltion kanssa hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi. Jos tällaiseen ratkaisuun ei päästä, neuvosto voi määräenemmistöllä saattaa asian Eurooppa-neuvoston ratkaistavaksi yksimielistä päätöstä varten.

Toisesta turvatoimesta määrätään SEU-sopimuksen 31 artiklan 4 kohdassa, jonka mukaan päätökset, joilla on sotilaallista merkitystä, on vapautettu BQM:stä.

-------------------------------------------------- -------------------------------------------------- --------------------

 

Komissio julkaisi 12. syyskuuta 2018 tiedonannon, jossa käsiteltiin tapoja Pääsiäislauseke YUTP:n alueella Käytä. Perusajatuksena oli vahvistaa EU:n roolia kansainvälisellä näyttämöllä. Vuoden 2018 unionin tilaa koskevassa puheessaan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kehotti jo EU:ta "seisomaan omilla jaloillaan" ja vahvistamaan euron kansainvälistä roolia. Myös ranskalais-saksalainen Mesebergin julistus kehotti EU:ta nopeuttamaan ja tehostamaan päätöksentekoaan.

Vaikka peräkkäiset uudistukset ovat ottaneet käyttöön määräenemmistöpäätöksen useimmilla politiikan aloilla, yksimielisyys on edelleen sääntö YUTP:n alalla.

Kuten komissio on selittänyt, yksimielisyyden suurin haittapuoli YUTP:ssa on se, että se estää nopeasti saavuttamasta johdonmukaisia ​​kantoja, joiden perusteella EU voi toimia päättäväisesti kansainvälisellä näyttämöllä. Näin ollen määräenemmistöpäätösten käyttöönotolla joillakin YUTP:n aloilla olisi myönteisiä vaikutuksia, koska se antaisi EU:lle mahdollisuuden toimia tehokkaammin tiukoista ja johdonmukaisista kannoista ja vastata kiireellisiin ulkopoliittisiin haasteisiin. Tämä lisäisi myös EU:n sietokykyä suojelemalla jäsenvaltioita kolmansien maiden painostukselta. Komissio ei väitä, että kaikki YUTP:n alan ongelmat voidaan ratkaista pelkällä laadunhallinnan avulla. Ottaen kuitenkin huomioon tarve tasapainottaa jäsenvaltioiden etuja ja vahvistaa EU:n asemaa kahdenvälisissä suhteissa, laadunhallinta voi johtaa joihinkin parannuksiin, varsinkin kun neuvosto voi itse toimia politiikan aloilla, joilla laadunhallinta on normi (esim. kauppa), harjoittaa harvoin. muodollinen äänestys ja tekee päätökset yksimielisesti.

Tätä taustaa vasten komissio on pyytänyt jäsenvaltioita harkitsemaan tapauksia, joissa laadunvarmistuksella voisi olla myönteinen vaikutus ja lisäarvo.

Neuvosto on pyytänyt komissiota olemaan sopimatta yhteisistä kannoista YUTP:stä tai siihen liittyvistä asioista, kun perustamissopimuksen määrättyjä välineitä voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen.

Komissio on myös pyytänyt neuvostoa olemaan soveltamatta YUTP:n oikeudellista kehystä SEUT-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien politiikkojen ulkoisiin näkökohtiin, mikä rikkoo yksimielisyysperiaatetta.
Komissio on myös suositellut passerelle-lausekkeen käyttöä seuraavilla kolmella alalla:

- Ihmisoikeudet monenvälisillä foorumeilla
Koska ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja jakamattomia ja että unionin on pysyttävä yhtenäisenä pyrkien poliittiseen yhtenäisyyteen ja uskottavuuteen pehmeänä voimana, komissio on suositellut, että EU:n kannat välitetään kansainvälisillä foorumeilla, joista päätetään parhaillaan yksimielisesti. sen sijaan määräenemmistöllä. Komissio on esimerkiksi ehdottanut, että Eurooppa-neuvosto tekisi SEU-sopimuksen 31 artiklan 3 kohtaan perustuvan päätöksen, jonka mukaan neuvosto päättää EU:n kannoista ihmisoikeuskysymyksissä kansainvälisillä foorumeilla määräenemmistöllä.

-  Seuraamusmääräysten antaminen ja muuttaminen.
Pakotteet ovat erittäin tehokas väline, jolla EU voi vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittista asialistaansa. Tätä taustaa vasten näitä rajoittavia toimenpiteitä on käytetty viime vuosina usein estämään, pysäyttämään ja vaikuttamaan ulkopolitiikan kehitykseen sekä kohdistamaan taloudellista ja poliittista painostusta. Yhdistyneiden kansakuntien tai – jos muutokset eivät olleet poliittisesti räjähdysmäisiä – EU:n itsensä päättämien EU:n rajoittavien toimenpiteiden luetteloiden muuttamisesta neuvosto on jo päättänyt määräenemmistöllä. Komissio on kuitenkin suositellut, että SEU-sopimuksen 31 artiklan 3 kohdan mukaista laadunhallintaa sovelletaan kaikkina aikoina ja että Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti päätöksen, jolla neuvosto päättää seuraamusjärjestelmien vahvistamisesta määräenemmistöllä.

- Yhteinen siviiliturvallisuus- ja puolustuspolitiikka
Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviilioperaatiot ovat tärkeä väline, jonka avulla EU voi vastata kriisin jälkeisiin kriiseihin ja osallistua niihin tukeakseen kansallisia viranomaisia ​​ja paikallisia yhteisöjä. Jotta haasteet voidaan voittaa, ne on kuitenkin käytettävä nopeasti. Jatkuvasti muuttuvassa vaikeassa poliittisessa ympäristössä tehokas ja ketterä johtaminen on ratkaiseva tekijä.

SEU-sopimuksen 31 artiklan 3 kohdan perusteella komissio on ehdottanut, että Eurooppa-neuvosto tekee päätökset, joissa määrätään, että kaikki yhteistä siviiliturvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat päätökset tehdään määräenemmistöllä.

Komissio on ehdottanut oikeusvaltiovalmiuksien kehittämistä ja turvallisuusalan uudistuksia koskevien tehtävien aloittamista, koska ne liittyvät muihin välineisiin, joista myös päätetään määräenemmistöllä.