Avoin strateginen autonomia – kysymyksiä puheenjohtajavaltio Ranskalle

5
(2)

Viestikuva: Ranskan lippu | © Pixabay

Uusi ajatus on ollut komission tiedonannossa jo jonkin aikaa. Kaikki puhuvat Euroopan "avoimesta strategisesta autonomiasta" Brysselin kuplassa. Vaikka kansalaisilla siitä ei todennäköisesti ole juurikaan käyttöä, termi sähköistää asiantuntijamaailman Brysselissä. Erityisesti Ranska näyttää noudattavan avoimen strategisen autonomian käsitettä suurella mielenkiinnolla. Mitä sen takana oikein on?

Perusongelma on, että kukaan ei tiedä tarkasti, mitä avoimella strategisella autonomialla tarkoitetaan. Ne, jotka käyttävät termiä, voivat määritellä sen enemmän tai vähemmän tyydyttävällä tavalla. Heillä ei kuitenkaan ole yhteistä ajatusta. Joillekin avoin strateginen autonomia tarkoittaa, että Euroopan on otettava opiksi pandemiasta, monipuolistettava pääsyään markkinoille ja yksipuolisten riippuvuuksien osalta myös tuotanto siirrettävä Eurooppaan. Toiset yhdistävät sen eurooppalaisempaan itsemääräämisoikeuteen ja vapauteen valita ei-eurooppalaisia ​​kumppanuuksia.

Jälkimmäinen on outo, sikäli kuin Eurooppa on vapaa ja itsemääräävä kauppapolitiikkansa suhteen, eikä kukaan kyseenalaista tätä. Poikkeukset, kuten Yhdysvaltain pakotteet Irania ja Iranin kanssa kauppaa käyviä eurooppalaisia ​​yrityksiä vastaan, vahvistavat säännön. Pitäisikö näitä merkittäviä poikkeuksia tarkoittaa? Koskeeko se myös Yhdysvaltoja, Euroopan tärkeintä kauppakumppania ja tärkeintä liittolaista?

Avoimen strategisen autonomian kannattajat näyttävät pitävän Eurooppaa saarena ja haluavat immunisoida sen muita valtoja vastaan. Kiina on huoneen elefantti ja varmasti Kiinan vaikutus Euroopassa, joka perustuu kauppaan, investointeihin ja luottoihin, on kasvanut erittäin suureksi. Siirtymät avoimen eurooppalaisen strategian puhtaasti kauppa- ja talouspoliittisesta ulottuvuudesta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen, geopoliittiseen ulottuvuuteen, ovat sujuvia.

Neuvoston puheenjohtajavaltio Ranska ajaa asiaa eteenpäin. Tässäkin herää kysymys, miksi Pariisi tekee näin. Globalisaatio, se on varmaa, on siirtynyt kriittiseen vaiheeseen. Autoritaariset vallat vaativat monenvälisyyttä, joka torjuu perusarvot, joista lähes kaikki ovat kansainvälisesti sitovia normeja. Muutos kaupan kautta ei ole toivottavaa. Sulkeeko Eurooppa nyt myös laipiot? Olisi tuhoisaa vapaan maailmanjärjestyksen kannalta eikä Euroopan etujen mukaista pitkällä aikavälillä, jos avoin strateginen autonomia olisi häikäisevä kaava protektionismille, jos autonomia korvaisi innovatiivisen voiman ja kilpailukyvyn. Viimeksi mainitut ovat myös elintärkeitä vapaalle demokratialle.


Christian Moss syntyi Wuppertalissa omien lausuntojensa mukaan eurooppalaisessa avioliitossa Brexitistä huolimatta ja kahden kaksikielisen saksalais-brittiläisen teini-ikäisen isä. Historioitsija ja valtiotieteilijä oli yksi varhaisista Erasmus-ryhmistä ja hänellä on läheiset siteet Ranskaan. 

Vuonna 2011 hänet valittiin ensimmäistä kertaa EUROPA-UNION Saksan pääsihteeriksi. Hän oli yksi EUROPA-UNION-pääomakonsernin Europa-Professionell perustajista. Hän toimii päätoimisena koulutus-, Eurooppa- ja kansainvälisten asioiden johtajana dbb:n virkamiesyhdistyksen ja tariffiliiton strategisen suunnittelun henkilöstössä. 

Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa hänet tervetulleeksi vierasbloggaajaksi.

Kuinka hyödyllinen tämä viesti oli?

Klikkaa tähtiä arvioidaksesi julkaisun!

Keskimääräinen luokitus 5 / 5. Arvostelujen määrä: 2

Ei arvosteluja vielä.

Olen pahoillani, ettei postauksesta ollut sinulle hyötyä!

Anna minun parantaa tätä viestiä!

Miten voin parantaa tätä viestiä?

Katselukerrat: 12 | Tänään: 1 | Lasketaan 22.10.2023 alkaen

Jaa: