Moniarvoisuus, liberaali korporatiivisuus ja liberaali demokratia Euroopassa

5
(1)

Viestikuva: Tyttö Euroopan lipun kanssa | © Shutterstock
Artikkeli ilmestyi myös a Uutiskirje maaliskuussa 2022.

Maailma katsoo Putinin Venäjän alkaneen sodan kuiluun. Ukrainalaiset vastustavat, he kärsivät, mutta he ovat päättäneet puolustaa vapauttaan, ja eurooppalainen kansalaisyhteiskunta osoittaa jälleen arvoaan kehittyvässä humanitaarisessa kriisissä. Kaikkialla Euroopassa uuden todellisuuden ääriviivat nousevat huomion kohteeksi.

Ja Eurooppa? EU saattaa vihdoin löytää uuden narratiivin, jota se on kadonnut jo pitkään. Viime aikoihin asti Euroopan unioni vaikutti kuitenkin inspiroimattomalta ja apaattiselta, ja se antoi tulevaisuutensa tyytyä. Viime syksystä lähtien monipäinen (mutta oudon hampaaton) hirviö a konferenssi Euroopan yleisölle enemmän tai vähemmän tuntematon, on keskustellut EU:n tulevaisuudesta 800 satunnaisesti valitun kansalaisen kanssa, on pelättävä, että seurauksia on vähän.

Etenkin hallitukset eivät ole osoittaneet halua eivätkä kykene ottamaan vastuuta yhteisöstään Euroopan päivittäisen toiminnan ulkopuolella. Muutama järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustaja oli tarkkailijoina tässä hälyttävän heikkossa prosessissa, joka päättyy kaikkina päivinä Eurooppa-päivänä (9. toukokuuta), mutta heidän roolinsa jäi marginaaliseksi. Todellinen osallistuminen on erilaista.

Mitä tästä konferenssista tulee? Ilman sitä eksistentiaalista uhkaa, jota Eurooppa nyt kohtaa, se olisi varmasti ollut ei-sitovia suosituksia, jotka komissio sanoisi sopineen loistavasti sen työohjelmaan ja strategiaan. Ja nyt? Onko mahdollista, että Euroopan dramaattisesti huononevasta geopoliittisesta ympäristöstä huolimatta jäsenvaltioiden hallituksilla ei ole kunnianhimoa saattaa Eurooppa-hanke ajan tasalle?

Voimme vain kehottaa hallituksia tarkastelemaan tarkasti, kuka järjestää apua pakolaisille. Onko johtajillamme varaa puhua satunnaisesti valituille kansalaisille järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien sijaan? Jälkimmäisillä voi tosin olla omat intressinsä ja ne ovat usein osa korporatiivisuutta, joka näyttää nykyään vanhanaikaiselta monille, jotka heittävät verkkoja sosiaalisessa mediassa etsiessään suoraa yhteyttä ihmisiin. Tämä herättää epäluuloa järjestäytyneestä kansalaisyhteiskunnasta, vaikka se ja sen monet vapaaehtoiset edistävät julkisen politiikan tavoitteita ja järjestävät poliittista osallistumista demokraattisesti.

Sekä Brysselissä että jäsenvaltioissa toimivat poliitikot eivät ole toistaiseksi tunnustaneet moniarvoisen kansalaisyhteiskunnan perustavaa laatua olevaa merkitystä eurooppalaisen yhteiskuntamme yhteenkuuluvuuden kannalta. Yhteiskuntamme on jo kauan sitten kehittynyt kulttuurieroistaan ​​sekä alueellisista ja kansallisista perinteistään huolimatta. yhteistä identiteettiä keskeisissä poliittisissa kysymyksissä. He myös jättävät huomiotta sen merkityksen poliittiselle vakaudelle ja eurooppalaisen järjestyksemme vakaudelle.

Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan liberaali korporatiivisuus, joka näkyy erityisesti ETSK:ssa, on liberaalin demokratian tae Euroopassa. Tuhannet järjestöt, ammattiliitot ja yhdistykset kokoavat yhteen suurimman osan EU:n 450 miljoonasta kansalaisesta, jotka usein kuuluvat useisiin kansalaisyhteiskunnan järjestöihin samanaikaisesti. Ne ovat yhteiskunnallisten prosessien ja uusien ideoiden katalysaattori, tärkeä välittäjä ja myös automaattinen vakauttaja, mikä tekee niistä erityisen arvokkaita muutosten ja myllerrysten aikoina.


Tämä postaukseni ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna Diversity Europe -uutiskirje maaliskuusta 2022 alkaen: 8 des Euroopan talous- ja sosiaalikomitea.

Kuinka hyödyllinen tämä viesti oli?

Klikkaa tähtiä arvioidaksesi julkaisun!

Keskimääräinen luokitus 5 / 5. Arvostelujen määrä: 1

Ei arvosteluja vielä.

Olen pahoillani, ettei postauksesta ollut sinulle hyötyä!

Anna minun parantaa tätä viestiä!

Miten voin parantaa tätä viestiä?

Katselukerrat: 3 | Tänään: 1 | Lasketaan 22.10.2023 alkaen

Jaa: