Lähetä kuva: tiedostot | © Mariann Szőke Pixabaysta
Sisällysluettelo
Johto
Toissapäivänä keskusteltiin ajankohtaisista hankintakäytännöistä, jossa menestyneen hankintaoikeuden asianajotoimiston asianajaja pystyi keksimään upean tarinan. Äskettäin eräs liittovaltio joutui kiireellisesti polttamaan miljoonia ennen vuoden loppua ja pyysi lakitoimistolta apua hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tämä myös hyppäsi mukaan ja varmisti, että kaikki voidaan käsitellä nykyisen hankintalain mukaan.
Voidaan hyvin kuvitella, että tästä syntyy valtava määrä dokumentaatiota, joka laaditaan digitaalisesti – paperittomasti – ja säilytetään asianajotoimistossa. Kun tiedostot oli tarkoitus siirtää, asianajotoimiston piti tulostaa kaikki asiakirjat ja lajitella ne noin 40 tiedostoon, jotka kuriirin välityksellä luovutettiin vastuutoimistoon.
Se ei todellakaan ole yllättävää, koska hallinnossamme on edelleen aivan liian paljon "asiantuntijoita". Mutta mikä todella hämmästytti kaikkia asianosaisia, oli se, että yössä hankittiin upouusi skanneri, jonka mainittu hallinto käytti vain paperiasiakirjojen skannaamiseen.
Mutta tämä ei ollut tämän kampanjan loppu, sillä skannauksessa ei valittu PDF-muotoa, vaan luotiin kuvatiedostoja, mikä tarkoitti nyt sitä, että uusi spontaani osto oli tarpeen, jotta syntyneille tiedostoille olisi tarpeeksi tallennustilaa.
Ja kaikki tämä tuli viralliseksi, koska vastuullinen hallinto valitti asianajotoimistolle tarvittavista lisätöistä ja kustannuksista.
Kuinka paljon rahaa voisimme säästää, jos ottaisimme vihdoin käyttöön vähimmäisstandardit hallinnossamme? Oletan, että hallintomme eivät enää tarvitsisi ulkopuolisia lakitoimistoja hankintalakiin. Nykyisellään meillä on edelleen hallintomme vain saadaksemme erityisiä ihmisiä pois kadulta ja tekemään tilauksia yksityisiltä yrityksiltä, joita ei edes olisi olemassa ilman hallintoamme.
ammattipolitiikkaa
Tänään voimme jälleen lukea, kuinka ammattipolitiikka on hitaasti mutta varmasti tuhoamassa demokratiamme. Arne Schoenbohm, liittovaltion tietoturvaviraston entinen johtaja, joka äskettäin koska hän osallistui hyvin epäselviin yrityksiin joutui eroamaan, häntä ei hiljattain ilmoitettu maanpetoksesta, mikä olisi varsin todennäköistä, mutta hän saa nyt viran 1 liittovaltion julkishallinnon akatemian johtajana.
Mikä voisi nyt herättää kysymyksen siitä, mitä liittovaltion julkishallinnon akatemiassa opetetaan. On perusteltua olettaa, että korruptio, nepotismi ja maanpetos ovat siellä avainkysymyksiä.
karkurit
Myös Ukraina myöntää hitaasti, että maalla on valtavia ongelmia karkureiden kanssa. Voidakseen jatkaa maanpuolustuksen turvaamista tulevana vuonna, he harkitsevat nyt kovempia rangaistuksia karkureille. Eikä yksikään omahyväinen sukupuoliaktivisti maassamme ole järkyttynyt siitä, että kyseessä on taas vain nuoria miehiä!
Liittovaltio- ja osavaltiohallituksillemme tämä ei ole ollenkaan ongelma, sillä siellä toimii enimmäkseen vain laiskoja ja käsite maanpuolustus ymmärretään enemmän itsensä rikastamisen ja nepotismin merkityksessä.
Ja me eurooppalaiset voisimme auttaa Ukrainaa tässä siirtämällä kaikki 18–65-vuotiaat ukrainalaiset takaisin Ukrainaan, lukuun ottamatta raskaana olevia naisia tai äitejä, joilla on pieniä lapsia. Koska Ukraina ei tarvitse vain taistelujoukkoja, vaan myös auttajia ja kannattajia koko maahan. Joka tapauksessa voitaisiin lähettää Ukrainan luettelot kansalaistensa nimillä ja Ukrainan viranomaiset sitten päättävät itse, ketä he tällä hetkellä tarvitsevat maanpuolustukseen.
Ja sitten säästämämme rahat voitaisiin varmasti lähettää Ukrainaan lisärahoituksena.
Toinen mielipide
Silke Wettach Wirtschaftswoche puhuu minulle puheenvuorossaan: Näkymä Brysselistä - "Vakuutumukseni siitä, että vähän töitä Saksassa on nyt erittäin syvä" 29.12.2022 alkaen koko sydämestäni.
Haluaisin myös lisätä, että jos jokin menee pieleen Brysselissä, ainakin yksi saksalainen on mukana, vuoden 2012 kokemukseni mukaan. Meidät kaikki on pudotettu "dilettantteiksi byrokraateiksi, joilla ei ole aivoja ja selkärankaa" – mutta maailman parhaita.
No, miksi mikään ei enää toimi Saksan politiikassa, sen yksi sisäpiiriläinen selittää tässä podcastissa hyvin selvästi. Kuuntelemisen arvoinen predikaatti!